tiistai 21. lokakuuta 2014

Seuraamisen tuskaa

Voi argh! En vain yksinkertaisesti osaa kelvollista seuraamista koirilleni opettaa :-/

Metkun kanssa tuli tahkottua tämän aamun treeneissä oikeastaan pelkkää seuraamista. Melkein kolme varttia taidettiin yrittää, mutta eipä se siitä juurikaan parantunut :-/ En vain saa sitä ymmärtämään mitä haluan :( Jos pysähdyn, peruutan, huomautan, vedän sitä hihnasta eteenpäin tms. se korjaa kyllä taaemmas, mutta heti kun liikun eteenpäin se palaa välittömästi vanhalle paikalleen. Kokeilin pitkästä aikaa luopumisen kauttakin, mutta en usko senkään toimivan. Seuraamisasento muuttuu luonnottomaksi Metkun nostaessa päätään takakenoon, eikä se takuulla pysty kyseisellä tavalla minuutti tolkulla seuraamaan.. Jos jotain hyvää pitää sanoa, niin ainakin se jaksaa yrittää :)

Seuraamisen lisäksi harkattiin hieman luoksetulon jättöjä. Kerran epäonnistui ja jätti tekemättä kurre-tempun kun juoksin poispäin. Muuten oli supertarkkana ja toteutti kaikki pyynnöt oikein :)

Cass teki samaa settiä kuin eilenkin. Merkille menoja palkkailin juoksuttamalla takaisin luokseni ja nyt stoppailikin järkevämpiin kohtiin :) Seuraamisessa oli aluksi keskittymätön.. Palkkailin namilla ja Cass meinasi toistuvasti lähteä juoksentelemaan ja etsimään lelua :-/ Päädyin lopulta palkkaamaan nami+lelu yhdistelmällä ja tämä paransikin suoritusta huomattavasti :)

Toivokin palasi eilen kotiin :) Tai oikeastaan kävin hakemassa sen pois hoidosta, koska se oli ollut niin hankala hoitolapsi.. Saavat nyt sitten Metkun kanssa viettää aikaansa eri kerroksissa kun olen töissä. Tosin en usko että mitään tapahtuisi vaikka samassa tilassa olisivatkin.. Metku on juoksujen aikaan kotioloissa todella kiukkuinen, eikä ainakaan tähän päivään mennessä ole tarjonnut pojille mitään muuta kuin hampaita. No, ehkä en kuitenkaan kokeile ;)


- Posted using BlogPress from my iPhone

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti