lauantai 11. elokuuta 2007

Janoja


Janat olivat ehtineet vanhentua n. 26 tuntia, ennenkuin jaksoin torstai aamuna raahautua takasin metsään. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lämpötila oli reilusti yli hellerajan. Aivan kamala keli :((


Janoja oli kaksi. Ensimmäiselle janalle tein lyhyen jäljen n. 40 m kohdalle ja toiselle 50 metriin.


Toivo lähti molemmilla kerroilla tosi hyvin :) Se eteni janaa pitkin rauhallisesti ja SUORAAN! Jälkien kohdalle saapuessaan se reagoi niihin heti ja lähti varmanoloisena jäljestämään. Ja kummallakin kerralla väärään suuntaan :(( Ekalla kerralla pysäytin liinalla, mutta toisella kerralla päästin liinan irti ja annoin mennä. Tällöin Toivo seuraili takajälkeä ehkä 15-20 metriä ja kääntyi sitten itsenäisesti ympäri :)


Hmm. Jostain kumman syystä tämä tapa tuntuu lisäävän meillä takajäljen riskiä. Tai ehkä tämä on vain hetkellistä ja korjaantuu aikaa myöten ihan itsestään :) No, jokatapauksessa ajattelin antaa Toivon nyt hetken aikaa tarkistaa jälkeä hieman pitemmälle. Mielestäni olisi kuitenkin parempi, että Toivo hoksaisi asian itse, eikä niin että minä vain kääntelen sitä liinalla..

keskiviikko 8. elokuuta 2007

Tähti on syttynyt ;o)


Aamuvarhain jäljestämään. Tänään tehtiin pienet ja lyhyet harjoitukset :) Ei mitään kikkailuja, vaan ihan simppelit suorakulmion muotoiset jäljet sekä Toivolle että Viljolle.  Jälkien vanhentumistakaan en jaksanut kovin kauaa odotella, ja vielä kun paikalle pyyhälsi pappa marjaämpärin kanssa, niin pääsin hyvällä omallatunnolla ajamaan jäljet nopeasti :) Koska jäljet olivat helpot, niin mitään ongelmiakaan ei ilmennyt. Molemmat koirat selviytyivät tehtävästä vallanmainiosti :)


Jäljestelyiden lomassa tein myös pari janaa. Ne saavat muhia huomiseen ja huomen aamuna onkin sitten  Toivolle luvassa janatreeniä :)


Viljon kanssa olen viimeaikoina  ajanut jonkin verran myös peltojälkeä. Jossain vaiheessahan Viljo ei suostunut jäljeltä mitään nameja syömään, mutta nykyään se on kuin imuri. Jäljestystyylikin on aika erikoinen, sillä Viljo etenee suurimman osan ajasta ryömimällä :) Mitään varsinaista tavoitetta mulla ei näissä peltohommeleissa ole. Kivaa vaihtelua ja vähän mietiskelin, että jos tekisi jonkin verran kulmatreeniä pellolla.


Iltasella oli vuorossa paimennustreenit ja siellä Viljo oli aivan PRO :) Alkuun otettiin tuttuun tapaan fiilistelyä ja kuljeteltiin lampaita laidunta edestakaisin. Toisessa sessiossa siirryttiin sitten isommalle pellolle ja siellä kokeilin ensimmäistä kertaa hakukaaria. Etäisyyttä lampaisiin oli ehkä 10-20 m. Otin Viljon sivulleni ja pujotin paalinnarun sen kaulapannan läpi (suurimmaksi osaksi sen takia, ettei mun tarvinnut roikottaa Viljamia kaulapannasta:). Sitten otin askeleen-pari haluttuun suuntaan ja päästin Viljon menemään. Ja se menikin tosi, tosi, tosi hyvin :) Kokeilin molempiin suuntiin ja kummatkin suunnat sujuivat ihan yhtä hyvin :)) Viljo kaartaa luonnostaan mielettömän kauniisti ja pitää kaaren pulleana ihan loppuun asti. Viljon päästyä tasapainopisteeseen lähdin itse peruuttamaan ja annoin Viljon kuljetella lampaita hetkisen. Sopivassa kohdassa pysäytin sitten lampaat ja käskin Viljon maahan :) Ja se vieläpä meni :)) Pari kertaa lampaiden pysähtyessä se jopa tarjosi maahanmenoa itse, ennenkuin edes ehdin antaa käskyä :)) Aika taitava poika :D


Viljo tuntuu kyllä paimennuksen suhteen tällä hetkellä tosi hyvältä. Se tuntuu olevan äärettömän helppo kouluttaa ja sillä näyttäisi olevan hyvin paljon luontaisia ominaisuuksia. Hakumatkaakin voisi varmaan jo nyt pidentää hyvinkin nopeasti, jos vain haluaisi. Ainoa mitä vähän mietiskelin on se, että onko kaarista vaarana tulla jossain vaiheessa liiankin suuria?

Alikiitoa


Huh, huh hellettä. Aivan liian kuumaa meikäläiselle :(


Eilen illalla käytiin pitkästä aikaa agilityilemässä. Muut ryhmäläisemme Jukka ja Kiti sekä Iida ja marsut halusivat harjoitella irtoamista ja vauhtia. Me ei tarvita kumpaakaan lisää (pikemminkin päinvastoin:), joten meille suunniteltiin hieman erilaiset radat kuin muille :) Tosin otettiin mekin vähäsen vauhtipätkiä ja loppusuoraa :))


Toivo oli taas yllättävän kuuliainen. Saa nähdä kuinka kauan tätä tällä kertaa kestää.. Yleensä Toivo on tauon jälkeen aina jonkin aikaa kiltti ja kultainen, mutta jossain vaiheessa sitten räjähtää. No, pitää nyt nauttia sen aikaa kun pystyy :)


Testailin jälleen sylkkäriä ja se ei vieläkään lähde sujumaan :( Toiseen suuntaan Toivo taipuu ihan ok, mutta toiseen suuntaan ei sitten niin millään (saattaa kylläkin johtua enemmän onnettomasta ohjaajasta, kuin koirasta;). Kokeilin kääntää vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä ja molemmilla yhtäaikaa. Pitkän ja tuskallisen hinkkauksen jälkeen käännös saatiin sujumaan jotenkuten ilman vauhtia. Esteen-parin takaa taisin onnistua peräti kerran :)


Kokeilin myös erilaisia sivusuunnassa tyrkkäyksiä (ei taida olla mikään virallinen termi:). Nämä onnistuivat aika kivasti ja näitä voisi oikeasti käyttääkin paljon enemmän. Helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse saattaa koiraa jokaikiselle esteelle :)) Iida ehdotti, että tähänkin kannattasi opettaa joku ihan oma käsky.


Testasin myös Iidan marsuilleen käyttämään pyörähdystä kepeillä. Toimi oikein hyvin, vaikka tuskin koskaan uskallan kokeilla samaa kisoissa.. Pyörähdys tehtiin kohdassa missä tultiin hypyn kautta noin 45 asteen kulmassa kepeille. Koira lähetettiin hypylle ja tämän jälkeen ohjaaja kääntyi paikallaan n. 180 astetta ympäri, jolloin koira jäi selän taakse. Ja käännöstä ei siis tehty keppien suuntaan kääntyen kuten yleensä, vaan poispäin kepeistä. Äh, hieman vaikeaa selittää. Tajusikohan kukaan :)


Toivon treenien jälkeen ennätin ottaa Viljollakin kaikkea pientä. Kokeilimme käännöksiä siivekkeiden ympäri ja tietysti putkeen menoa. Viljo on selvästikin kehittynyt. Se kääntyili jo varsin kivasti ja ohjautui aikalailla sinne minne pitikin. Tosi sähäkkä ja kahjohan se edelleen on :) Tälläkin kertaa se rysäytti useamman kerran siivekettä päin kääntyessään liian tiukasti. Tässäkin lajissa Viljo on palkkauksen suhteen tosi jännä. Se käy ihan kuumana kun lelu on mulla ja pinkoo miljoonaan sen perässä. Sitten kun se saa sen, niin se sylkee sen ihan heti pois ja suorittaisi mieluummin lisää esteitä :) Tekeminen on Viljolle selvästikin palkitsevampaa kuin itse se palkka. Tällä hetkellähän se ei haittaa mitään, mutta mua vähän huolestuttaa kuinka mahtaa jatkossa käydä..

maanantai 6. elokuuta 2007

Talkoita ja paimennuskisoja


Lauantai kului tiiviisti talkoitten merkeissä. Agilityseurani (Takut) järkkäsi kaksipäiväiset kisat ja olin uurastamassa koko lauantain. Aurinko porotti, hiki virtasi ja koko päivän oli aivan tuskallisen kuuma. Kisat saatiin kuitenkin onnistuneesti läpi pienellä, mutta sitäkin tehokkaammalla talkooporukalla :)


Sunnuntain lähdin katselemaan paimennuskisoja Juupajoelle. Olen mahdottoman aamu-uninen, joten missasin tietysti ensimmäisenä olleet kolmoset ja osan ykkösluokastakin. Onneksi en kuitenkaan ihan kaikkia :)) Ykkösluokka kun nyt sattuneesta syystä kuitenkin minua eniten kiinnosti ;)  Lampaat olivat erittäin vauhdikkaita ja vaadittiin kaksi tolppakoiraa ennenkuin ne saatiin pysymään edes jotenkuten aloillaan. Suoritukset olivat kaiken kirjavia. Osa meni hyvin ja osalla taas ei ollut paras mahdollinen päivä :) Tosi kiva oli nähdä mitä kaikkea kisoissa pitää osata ja kovasti tuli myös uskoa siihen, että ehkä mekin vielä jonain päivänä :))


Kakkosluokassa kilpaili vain neljä koirakkoa. Paimennettavat eläimet vaihtuivat pässipoikiin ja ne vaikuttivat olevan paljon tolkumpia paimennettavia. Tietty myös hieman jähmeämpiä, mikä näkyi ainakin lauman halkaisuyrityksissä :)) Kakkoset voitti Viljon täti Una ja Jenni ja toisiksi tulivat hienolla suorituksella Pete ja Woomi :) PAAAALJON ONNEA!!

Perjantai treenailuja


Perjantai oli varsinainen tehopäivä: tottista, jälkeä, esineitä ja pelastuskoiratouhuja :)


Heti aamuvarhaisella raahauduin Niihaman kentälle tokoilemaan Sarin ja vesikoirien kanssa.


Toivolla otin seuraamista, jääviä liikkeitä ja ruutua. Seuraaminen oli yllättävänkin hyvää :) Toivo piti hienosti paikkansa, eikä ollut edes kovin tiivis. Kävelin suht hitaasti pitkiä, rauhallisia pätkiä ja Toivon persus pysyi melkein kokoajan ylhäällä. Ihmeellistä. Yleensä Toivo liikkuu melkein istualtaan hitaat osuudet :)


Kaikki jäävät liikkeet onnistuivat superhyvin :) Olen nyt hiukan selkeyttänyt käskytystäni ja muokannut  käskysanoja mahdollisimman erilaisiksi. Istumisessa on käytössä korkealla äänellä sanottu, venytetty "siiiit". Maahanmenossa matalalla, voimakkaalla äänensävyllä sanottu, aika painostava "DOWN" ja seisomisessa hiljainen, rauhallinen ja tasapaksu "top". En tiedä onko tämä auttanut vai mikä, mutta nyt ei tosiaan mitään ongelmia asentojen kanssa. Tosi varmanoloisesti Toivo otti jokaikinen kerta oikean asennon. Hienoa :)


Viljo pääsi peräti kaksi kertaa kentällä. Otin ensimmäisellä kerralla vauhtiliikkeitä lelulla: ruutua, luoksetuloa, noutoa ja seisomisen alkeita. Kaikki muut hyviä, mutta ruutuunmeno tökkii taas :( Hitsi. Siitä ei varmaan koskaan tule sellaista kuin haluaisin :(((


Toisella kerralla otin sitten namiliikkeitä: seuraamista, luoksetulon perusasentoa, liikkeestä istumista ja kaukoja. Näissäkään ei mitään erikoista. Seuraamista on kyllä tuskallista harjoitella, sillä Viljo on MEGA-ahne ja PUREE sormia, kun yritän antaa sille nameja :(( Tästä syystä suurin osa nameista lentää aina maahan ja harjoitus ei etene ihan halutulla tavalla (eikä palkkakaan aina tule aivan siihen kohtaan mihin pitäisi..).


Tokoilujen jälkeen lenkille ja sitten kotiin syömään + päivälevolle ennen illan pelastuskoiratreenejä :)) 


Tarkoituksenani oli mennä treenipaikalle jo hyvissä ajoin etukäteen ja ottaa kaikessa rauhassa esineruutua. Ruuhkasta (ja hieman liian myöhään lähtemisestä:) johtuen treeneistä tuli kuitenkin hieman suunniteltua hätäisemmät..


Tein esineruudun aika haastavaan kohtaan. Alue oli muuten tasaista, helppokulkuista maastoa, mutta aivan alueen takaosassa nousi kallio. Kallion päälle pääsi kuitenkin helposti nousemaan, joten päätin sijoittaa kaikki esineet sinne :) Toivo pääsi ensimmäisenä hommiin ja sitä odotti kallion päällä kolme isohkoa esinettä. Muutaman kerran Toivo kaartoi juuri ennen kalliota alueen poikki, mutta sitten se tajusi nousta ylös ja bongasi yhden esineistä. Tämän jälkeen toinenkin esine löytyi hienosti ja nopeasti, joten päätin lopettaa siihen. Taitava Tonanza <3


Toivon jälkeen hain autosta Sirun ja Hipsu sai käydä etsimässä viimeisen esineen. Sirun kanssa kävimme yhdessä myös piilottamassa Viljolle yhden esineen kalliolle :) Viljolle kallio olikin aika haasteellinen. Se etsi tosi hyvin ja sisukkaasti, mutta ei millään tajunnut nousta kalliolle, vaan kääntyi aina kallion juurella ympäri. Helpotin  kävelemällä esinettä kohti ja lopulta Viljolla välähti  ja se tajusi nousta kalliolle. Sen jälkeen esine löytyikin nopeasti :)


Esineruudun jälkeen koirat pääsivät autoon lepäilemään ja minä lähdin rämpimään maalimieheksi isompaan etsintäharjoitukseen. Etsinnän päätyttyä otimme muilla koirilla pienempiä harjoituksia. Viljolle otin tällä kertaa vain yhden maalimiehen. Palkkana narupallolla leikkimistä. Viljon kohdalla olen viimeaikoina pohtinut kovasti nimenomaan tätä palkkausasiaa. En nimittäin oikein vieläkään osaa sanoa mikä sille on paras palkka :( Viljohan on sika-ahne, mutta namit eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin etsintätouhuissa.  Leluistakin Viljo tykkää, mutta niissäkään sillä ei ole mitään suosikkia. Välillä musta tuntuu, ettei se palkkaannu kunnolla oikein mistään ja välillä se taas leikkii ihan kivasti. Samanlaista maanista suhtautumista leluihin sillä ei kuitenkaan vielä ole kuin Toivolla ja Sirulla (nehän palkkaantuvat monessa tilanteessa jo pelkästään siitä, että ne vain saavat sen lelun. Eikä niiden kanssa tarvitse tai aina edes kannata hullun lailla riehua (mikä taas puolestaan sopii hyvin mulle, sillä olen tosi laiska:)).  


Lopuksi vielä jäljestystä:)


Sari oli ystävällisesti käynyt tekemässä Toivolle jäljen ennen treenien alkua :) Mittaa jäljellä oli ehkä kilometri ja treenailujen lomassa se ehti vanhentua peräti neljä tuntia :D Jäljellä oli useampikin kulma, yksi piikki, muutama keppi ja jäljen päässä spesiaaliherkkuna jättipallo :) Toivo ajoi tosi hyvin. Jäljen ikä ei kyllä mitenkään näkynyt työskentelystä, joten ilmeisesti parin tunnin lisäys ei metsäjäljellä tunnu missään.. Piikin kohdalla Toivo hieman oikaisi, eikä käynyt ihan kärjessä asti. Kaikki kepit nousivat tälläkin kertaa loistavasti ja Toivo oli huippuiloinen löytäessään iki-ihanan pallonsa jäljen päästä :) 

keskiviikko 1. elokuuta 2007

Viljo on super :)


Tänään olen ollut niiiiiiiin tyytyväinen Viljoon :)


Aloitimme rakennusetsinnällä Parman tehtaalla Kangasalla. Tehtaassa oli useampikin vaarallinen paikka, joihin koiraa ei saanut missään nimessä päästää (mm. syvä vesikouru, josta koiraa ei olisi varmasti saanut ylös, jos se olisi sinne tippunut:( ). Ritilärappusia, kierreportaita ja muitakin haasteellisia paikkoja tehtaasta löytyi runsaasti :)


Viljollahan ei ole pahemmin rakennusetsinnöistä kokemusta, joten en osannut etukäteen edes arvioida kuinka se uskaltaa rakennuksessa kulkea. Laitoimme sille kuitenkin rohkeasti kaksi maalimiestä piiloihin, joita en etukäteen tiennyt.


Viljo yllätti erittäin positiivisesti. Sitä ei tehtaassa jännittänyt yhtään :) Se kipitteli reippaasti kaikkialle, kiipeili ritiläportaita ja liikkui kapeilla ylätasanteilla varmanoloisesti (tosin tietysti turvallisesti hihnassa, kun en uskaltanut ottaa riskiä, että se olisi tipahtanut tms.). Ainoa työskentelyä haittaava seikka oli se, että Viljo ei missään vaiheessa oikein tajunnut olevansa töissä :) Ennemminkin se taisi luulla olevansa päiväkävelyllä kivassa paikassa :)) Maalimiehiin Viljo reagoi hajun saatuaan ja hyvin myös heidät paikallisti, mutta väliajat se humputteli omiaan, yritti purra kenkiäni ja repiä hihnaa :)) Siltikin olin harjoitukseen erittäin tyytyväinen. Tärkeintä kuitenkin on, että koira liikkuu reippaasti ihan missä tahansa ja pysyy toimintakykyisenä kaiken aikaa. Reagoi hajuihin ja yrittää paikallistaa sisukkaasti :) Kaikki muu tuleekin sitten kokemuksen ja opetuksen kautta :))


Tehdastreeneistä matkasimme suoraan Pyörönmaahan ja paimentamaan :) Viljo oli sielläkin tosi pätevä <3 


Teimme pari suht lyhyttä harjoitusta. Minä kuljin jälleen lauman edellä ja Viljo fiilisteli perässä :) Osan ajasta peruuttelin ja osan ajasta kävelin etuperin tehden kahdeksikkoa. Ja Viljami huolehti lauman koossa pysymisestä ja käänteli lampaita nätisti oman liikkumiseni mukaan. On se vaan taitava <3 En millään malttaisi odottaa ensi kesää ja sitä, että pääsisin sitä ihan oikeasti kouluttamaan. Tämä kausi kun kuitenkin taitaa jäädä fiilistelyn ja sytyttelyn asteelle.


Veli-Into ja Katikin olivat paimentamassa ja aina vain paremmalta ja paremmalta heidänkin menonsa näyttää :)  Hienoa! Olen aivan varma, että teistä tulee vielä tosi hyviä :))

T-leiri


Nelipäiväinen Tending-leiri pidettiin tänäkin vuonna Punkalaitumella majatalo Hiidenhelmessä. Ohjelmassa oli koulutusta tokossa, jäljellä, haussa, paimennuksessa ja agilityssä. Minä otin tällä kertaa hieman rauhallisemmin, enkä ilmottautunut kuin jäljelle ja agilityyn. Muu aika oli hengailua ja kuunteluoppilaana oloa :)


Torstaina saavuin leirille aamupäivästä ja ehdin muutaman tunnin katselemaan ja kuuntelemaan tokokoulutusta ennen ruokailua ja jälkimetsään lähtöä.



Jälkikouluttajan leirillä oli Kiviahon Miia. Halusin saada neuvoja etupäässä janatyöskentelyyn, koska se on meillä aina ollut huonoa. Toivo kun saattaa singota janalla ihan mihin sattuu :)


Teimme aluksi jokainen omalle koirallemme jäljen, jotta Miia pääsi hieman näkemään koiriemme työskentelyä ja sitä minkälaisia jälkiä yleensä teemme :) Tein Toivolle suht lyhyen jäljen kolmella kepillä ja useammalla kulmalla. Jälki sai vanhentua parisen tuntia. Jälleen kerran saimme myös hieman lisähaastetta, sillä juuri ennen jäljelle lähtöä muutama koiran ulkoiluttaja tuli Toivon jäljen tuntumaan koiriaan juoksuttamaan..


Jana oli oletetusti huono. Jälki nousi kuitenkin hyvin ja Toivo aloitti varmanoloisesti etenemisen oikeaan suuntaan. Ekan kulman jälkeen tuli vaikeuksia ja koko alku jälki meni aikamoiseksi seilaamiseksi. Toivo siksakkasi jäljellä reilusti ja joutui kulmissa varmistelemaan ja jopa etsimään jälkeä uudelleen. En tiedä sitten vaikuttiko asiaan koiran ulkoiluttajien tuoreemmaat hajut ja mahdolliset jäljellä palloilut!? No, jokatapauksessa meno parani loppua kohden ja kaikki kepitkin nousivat loistavasti :))


Janaharjoitusta kokeilimme aluksi mielikuvan avulla. Kävin itse tekemässä lyhyen jäljen sopivaan kohtaan ja Miia piteli Toivoa siten, että se sai nähdä minut juuri kun olin suunnitellun janan kohdalla. Tämän jälkeen Toivo laitettiin pieneksi hetkeksi autoon. Mitä ilmeisemmin olisi kuitenkin pitänyt lähteä jäljelle nopeammin, sillä autosta otettaessa Toivo oli unohtanut jo koko jäljen :) Yksikään herne ei kyllä sen päässä liikahtanut ja janaharjoitus menikin aika sähellykseksi :((


Onneksi kouluttajallamme riitti ideoita ja päätimme kokeilla toisenlaista harjoitusta. Merkkasimme janan valmiiksi ja jätimme sen odottamaan huomisaamua. Ideana tässä harjoituksessa oli se, että janalla kulkisi ikäänkuin "haamujälki" (=vanha janantallausjälki), jota pitkin kulkemalla koira sitten osuisi sille oikealla, tuoreemmalle jäljelle. Varmuuden vuoksi tallasimme ja merkkasimme myös toisen janan, jos ensimmäinen harjoitus ei jostain syystä onnistuisikaan ;)


Perjantaiaamuna sitten jälleen jälkiporukan matkassa metsään.


Kävin tekemässä janalla (n. 40 m kohdalle) lyhyen jäljen pätkän. Annoimme sen vanhentua hetkisen ja sillä aikaa kävin tekemässä Toivon veli Veetille ja Hannalle kunnon tappojäljen hirveään maastoon :)


Sitten kokeilemaan :) "Haamujälki" oli tässä vaiheessa n. 15 tuntia vanha ja heti kävi ilmi, että seuraavassa harjoituksessa sitä saa vanhentaa reilusti :)) Toivolla ei olisi ollut mitään vaikeuksia ajaa tuon ikäistä jälkeä, vaan se bongasi välittömästi haamujäljen ja lähti etenemään sitä pitkin (ja samalla myös janaa pitkin aivan täydellisesti). Nyt se oli oikeasti juuri sellainen kuin haluankin :)) Ei mitään ryntäilyä ja kaahottamista, vaan rauhallista ja määrätietoista etenemistä. Aivan super!!! Olin enemmänkuin tyytyväinen. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa käytössä keino, joka saa aikaan muutakin kuin vauhtia. Luulisin, että tämän tyyppisillä harjoituksilla saan janatyöskentelyn kuntoon hyvinkin nopeasti :)


Saapuessaan kohtaan, missä varsinainen jälki ylitti janan, Toivo vaihtoi välittömästi tuoreemmalle jäljelle. Tällä kertaa se toisin otti takajäljen :( En antanut sen edetä montaa metriä, vaan pysäytin liinalla ja Toivo kääntyi välittömästi ympäri. Olisi todennäköisesti kääntynyt itsekin, jos olisin antanut mennä hieman pidemmälle. Ja saattoihan se olla hieman ihmeissään tästä uudesta harjoituksestakin ja sen  takia ei malttanut tarkastaa jäljen suuntaa niin huolellisesti kuin yleensä :)


Sain paljon muitakin hyviä ideoita mm. kulmatyöskentelyyn ja aion ehdottomasti kokeilla niitäkin käytännössä :) Iltapäivällä kävin vielä katselemassa peltojälkitreenejä ja sielläkin syntyi muutama ahaa elämys :))


Mielettömästi kiitoksia Miialle hyvästä koulutuksesta!!!


Perjantai-iltana käväisimme pienellä porukalla ottamassa myös esineruututreenit. Tallasimme ja merkkasimme kisakokoisen alueen ja suurin osa koirista ottikin ihan kisamaisen harjoituksen. Niin myös me Toivon kanssa :) Alueelle tullessani ilmoittauduin tuomarille ja minulle selvitettiin alueen rajat, ihan kuten kisoissakin. Esineiden sijaintiakaan en tiennyt (yksi esine oli oikeassa takakulmassa, yksi aika keskellä aluetta ja yksi parin metrin päässä lähetyssivusta). Toivo selviytyi tehtävästä varsin mallikkaasti. Aikaa kului ehkä pari minuuttia ja sen jälkeen kaikki esineet olivatkin mulla :))


Viljokin pääsi hakemaan yhden valmiin esineen (esine oli noin puolivälissä aluetta). Pikku-Viljami oli tosi taitava ja kävikin sen nopeasti etsimässä :))


Paljon puhuttiin koirien esinemotivaatiosta ja ruokailun jälkeen Pekka vielä näytti kuinka Veetistä tehdään esinehullu :) Ihan semmoista perinteistä vietinnostoa, mitä tehdään suojelukoirienkin kanssa.



Lauantai-aamuna Toivo pääsi piiiiiiitkästä aikaa agilityilemään. Lehtiön Anja oli tehnyt aikas vaikean ja pitkän radan ja sitä sitten väännettiinkin oikein tosissaan :) Toivo oli yllättävänkin kultainen ja kuuliainen ja olisi varmasti mennyt loistavasti, jos vain olisin osannut ohjata :) Tänä kesänä meidän alikiidot on jääneet aika vähiin, joten olin aivan ruosteessa :( Hinkkasimme erikseen sylikäännöstä ja jotain muutakin käännöstä, jonka nimeä en ollut koskaan kuullutkaan :)) Tosi kivaa, vaikkakin myös tosi rankaa!! Tuli pitkästä aikaa sellainen fiilis, että nyt on ehdottomasti päästävä useammin treenailemaan.








Iltapäivällä lähdin katselemaan hakutreenejä. Yhtään mitään en kilpahausta ymmärrä, mutta tosi mielenkiintoiselta se vaikutti. Hitsit, jos vaan olisi enemmän aikaa, niin voisin itsekin lajista innostua :)) Hakukouluttajana oli ruotsalainen Gunnel Boström ja hän olikin aivan huippuhyvä! Itsellenikin aukeni paljon asioita, joissa esim. meidän pelastuspuolen ryhmässä olisi parantamisenvaraa.


Gunnelin oma koira Lilleman on myös mainitsemisen arvoinen :) Sen treeni ei sillä kertaa mennyt aivan nappiin, mutta koira oli mielestäni aivan mahtava. Todellinen voimanpesä <3 :))


Hakumetsästä tultua ja pikaisesti syötyä lähdin kokeilemaan Viljon kanssa pikkaisen agilityä. Viljo tuli siivekkeiden välistä, sinkoili mihin sattuu ja vähän myös vinkui. Näistä pikku ongelmista huolimatta saimme aikaan myös varsin onnistuneita pätkiä. Viljolla ainakin tuntui olevan oikein kivaa :)) Mua kyllä välillä vähän sattui kun Viljo puri lelun sijasta kättä..


Illalla Gunnel piti vielä luennon hakukoiran koulutuksesta. Luento oli tosi hyvä ja vähän jäi harmittamaan, etten tajunnut tehdä muistiinpanoja :((


Sunnuntaina jälleen aamuagilityt. Kouluttajana nyt Riitta ?. Rata oli suht helppo. Paria kohtaa jouduin hieman vääntämään, mutta muuten sujui ihan ok.


Iltapäivällä jaksoin vielä hetkisen katsella muitten treenausta (toko+agi) ennenkuin suuntasin auton nokan kohti kotia.



*** Kuvat Tesu Åberg. Miljoonat kiitokset hienoista kuvista!!!

Paimennusta


Hmm. Muistankohan edes enää mitä viikko sitten laitumalla tehtiin. Pitäisi varmaan kirjata treenit nopeammin ylös :)


Viljo pääsi taas kaksi kertaa laitumelle. Harjoittelimme edelleen tasapainoa, minä lauman edellä peruuttaen ja Viljo kulki lauman takana. Lampailla oli TOSI kova veto metsälaitumelle ja muutenkin ne olivat varsin liikkuvaisia. Tämä vielä korostui, kun yksi lampaista onnistui livahtamaan aidanraosta metsälaitumen puolelle..


Toiseen sessioon otimme sitten mukaan loputkin lampaat metsälaitumelta. Tämä rauhoitti hieman lampaiden vauhtia, mutta toi mukanaan muita vaikeuksia.. Lauma ei koostunutkaan enää pelkästään karitsoista, vaan joukkoon liittyi myös yksi vähän vaikeampi uuhi. Viljolla olikin suuria vaikeuksia saada uuhta liikkeelle ja se myös ihan selvästi väisti uuhta ja lähti aina välillä palloilemaan kauemmaksi :( Nina neuvoi, että mun kannattaisi sijoitttua siten, että saisin pidettyä uuhen ja koiran eri puolilla laumaa. Tämä auttoi ja lauman mukana uuhikin liikkui mukavasti :)


Paimentamaan oli tullut myös Honkosen Kaisa ja Exce. Exce ei ollut käynyt lampailla kuin muutaman kerran, mutta meno oli silti tosi hienoa ja hallittua :) Tosi kuuliainen ja rauhallisesti työskentelevä koira, jolta näyttivät asiat onnistuvan aivan luonnostaan :)) Suorastaan kadehdittavaa :))))


Tässä vielä lopuksi muutama Sanna Koreasalo-Ärölän ottama paimennuskuva Viljosta :)