torstai 24. joulukuuta 2015

Vaikkei täksi jouluksi lunta saatukaan on aattopäivä ollut kaunis ja aurinkoinen. Pitkän metsälenkin jälkeen on mukava rauhoittua joulunviettoon. Toivotamme kaikille rakkaille ystäville, tutuille ja muillekin blogin lukijoille ihanaa ja rauhallista joulua! <3

Toivo vahtii lahjavuorta.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Time flies

Vielä muutama päivä ja sitten nämä tyypit ovat valloittaneet maailmaa jo kokonaisen vuoden. Sydän pakahtuu edelleen onnesta ja ilosta kun näitä kuvia katselee <3

Rin ottaa rennosti

Maailman söpöin Eicca.

Rin mietteliäänä

Iisa ja Penni siivoavat

Matti relaa

Kaunis Penni 
Voitto

JJ:tä rakastetaan <3

Sisarusten lähdettyä peräkammarinpoika Voitto jatkoi kasvuaan äidin helmoissa :P

Pienenä ei vielä jaksa koko matkaa omin jaloin :D 

Uutta korvatyyliä kokeilemassa

Ipa aka Matti kävi myös vieraanamme ennen muuttoa omaan kotiin.
Matti on komea poika

Lenkillä

perjantai 18. joulukuuta 2015

Aamulenkillä nähtiin sammakko. Lisäks mun pihassa joku onneton kesäkukka aloittelee kukintaansa. Siis joulukuussa :-O Tuleekohan talvi ollenkaan?


Sarin kanssa käytiin aamulla tempaisemassa tehokkaat tokoilut. Metku ja Lee keskittyivät zetaan, ohjattuun ja ruutuun. Lisäksi tein pikku pätkät seuraamista häirittynä.

Zeta oli molemmilla aika ok. Palkkasin asentoja ja vahvistin seuraamista. Lisäksi hämykäskyjä, nopeuden muutoksia ja asentoja normaalista poikkeaviin kohtiin. Hyvin olivat tytöt kuulolla.

Ohjattu nouto tuntuu olevan arpaonnesta riippuen joko loistava tai sitten surkea! Vasen puoli on molemmilla hyvä ja varma, mutta oikeaa puolta en saa varmaan ikinä toimimaan :-/ Kumpikaan ei tee kunnon kaarta oikealle lähetettäessä vaan sinkoaa helposti keski kapulalle. Näin tänäänkin. Mitähän hittoa tähänkin keksisi? Ideat alkavat olla lopussa.

Ohjatun noudon jälkeen testasin ruutua hieman samalla asetelmalla mitä Messarin karsinnassa nähtiin. Lee löysi suorilta ruutuun, mutta Metku meni yllättäen halpaan ja ajautui ensin ohjatun merkille ja tämän jälkeen vielä oikeanpuoleiselle kapulalle. Muutamalla lisäkäskyllä kuitenkin ruutuun. Uusinnalla homma olikin sitten pala kakkua.

Loppuksi vielä seuraamista häiriköitynä. Olin suunnitellut tekeväni ainoastaan tyttöjen kanssa, mutta kun vauhtiin päästiin innostuin kokeilemaan Voitollakin. Pieni Voitto raukka, joka ei ole tehnyt edes normiseuruuta liikkurin käskyttämänä kuin ehkä pari kertaa :P Ajattelin että se olisi voinut olla ihmeissään moisesta harjoituksesta, mutta mitä vielä! Sehän oli loistava!! Yhden ainoan kerran Sari sai sen keskittymisen herpaantumaan. Sen jälkeen se ei reagoinut häiriöihin enää mitenkään. Seurasi vain iloisesti ja keskittyneesti ja Sari sentään pisti parastaan ja teki varsin vaikeitakin häiriöitä!! Tuli taas sellainen fiilis, että hulluhan minä olen jos tämän koiran pois myyn.

Musta salama Casskin on viime aikoina tehnyt paluun tokon pariin. Olen työstänyt sille kotona jotain juttuja ja se näyttää oikeasti varsin kivalta! Siinä on paljon makeita piirteitä mistä pidän. Vaikka Cass on todella vilkas, niin se on myös aivan käsittämättömän cool. Sille on helppo opettaa tiettyjä juttuja ja luulen että ne on myös helppo ylläpitää koska se on niin tasainen. Lisäksi Cass tykkää laittaa kroppansa peliin joten sille ei sen kummemmin tarvitse työstää nopeutta tai vaikkapa stoppeja. Se vaan heittäytyy maahan tai singahtaa matkaan :)

- Posted using BlogPress from my iPhone

tiistai 15. joulukuuta 2015

Kisakentät mielessä

Pitkästä aikaa tekisi mieli kisakentille. Selailin jopa jo kisakalenteria ja pohdin kehtaisinko ilmottaa Metkun maaliskuun alussa Tampereella pidettävään karsintaan. Uudet liikkeet ovat kyllä edelleen vaiheessa ja vanhoja vauhtiliikkeitäkään ei olla päästy hetkeen harjoittelemaan, mutta jos nyt asettaisi selkeän tavoitteen niin ehkä paketin saisi rutistettua kasaan?

Eilen treenailtiin Sarin ja Aulin kanssa Mouhijärvellä. Tai no, mä treenailin lähinnä vain omia koiriani ja yhdessä tehtiin ainoastaan paikkikset :D Metku testasi ekaa kertaa uutta paikallaoloa ja ehkä sekin hiukan treeniä vaatii.. Istuminen hyvin, mutta sitten kun yritin käskyttää maahan näytti Metku lähinnä pöyristyneeltä. Ehkä viidennellä käskyllä alas ja silloinkin ilme oli hyvin epäuskoinen: "Mitä sä akka oikein hourit" :P

Voittokin voisi olla liikkeiden puolesta hyvin pian kisavalmis! Sillä on paljon hyviä palasia jotka pitäisi vaan yhdistää ja lisäksi tietysti tehdä hieman palkatonta ja kisamaista treeniä alle. Varvas on rajoittanut treenaamista viime aikoina varsin tehokkaasti ja ollaan tehty vain rauhallisia juttuja, mutta toisaalta eipä siellä alokasluokassa kovin montaa vauhtiliikkettä olekaan.. Täysin varpaan ehdoilla kuitenkin nyt mennään ja kaiken muun aika on sitten myöhemmin.

Leen voisi ilmoittaa voittajaan varmaan vaikka heti, mutta sen kanssa kutkuttaisi tällä hetkellä enemmän agility. Tajusin nimittäin juuri, ettei liitokentät kovinkaan kaukana häämötä :) Hyppäriä varten ei tarvittaisi enää kuin hieman lisävahvistusta renkaalle ja sitten ne kepit. 2x2:set odottelevat varastossa ja jahka vain tulisi lunta ja piha siihen kuntoon että voisin niitä kotona treenata, niin sittenhän (jos Susan Garrettiin on luottaminen) se on 12 päivää ja pujottelu on kunnossa! :P


- Posted using BlogPress from my iPhone

lauantai 12. joulukuuta 2015

Kuulumisia saikulta

Kaksi ja puoli viikkoa on kärvistelty Voiton varpaan kanssa ja ainakin saman verran on vielä edessä. Hankala sanoa onko varvas lähtenyt luutumaan vai ei. Turvotus ei ole ainakaan laskenut. Ihan yhtä isossa ja paksussa kunnossa on :-/ Varvas ei tunnu edelleenkään Voittoa vaivaavan ja samasta kertoi myös tämän viikon osteopaattikäynti. Jotain ihan pienenpientä fiksattavaa löytyi muutamasta kohdasta, mutta käytännössä katsoen mitään muutoksia ei ole murtuma Voiton kroppaan aiheuttanut. Hienoa! Ehkä Voitto on perinyt emänsä kumisen, jumiutumattoman vartalon.

Metku hoidettiin myös ja se oli odotetusti huonossa kunnossa. Jumia siellä ja jumia täällä. Kurja juttu :(

Treenien suhteen kulunut viikko on ollut täysin kuollutta. Ja niin on kyllä ollut kaikki muukin aktiviteetti. Ollaan käytännössä katsoen vain nukuttu ja minä olen välillä käynyt töissä. Pitäisi saada lunta, valoa ja pakkasta. Ennen sitä en taida henkiin herätä.

Tänään raahauduin Sarin seuraksi ProCanikselle. Treenasin lähinnä vain Leen kanssa. Kiertoa, tyhjään lähetystä ja pikkaisen jotain rauhallisempaakin. Jos vain jaksaisi, niin pitäisi kyllä suunnitella mitä treenaa ja edes hiukan yrittää kehittyä. Ei taida nimittäin edes vauhti korjata kaikkia virheitä.. Lee menee miljoonaa, mutta ei todellakaan viivasuoraan! Sekä kierrossa että eteenmenossa on nähtävissä kunnon kaarratusta. Kukahan nekin fiksais kuntoon? :P

- Posted using BlogPress from my iPhone


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Lahjaton ohjaaja ja koira joka ei osaa?

En edelleenkään tajua. Miten ihmeessä yhtälö: huono ohjaaja + koira joka ei oikeasti osaa agilityä voi toimia? Sen pitäisi oikeasti olla = kehnoa menoa. Mutta ei. Jostain kumman syystä me vaan mennä porskutetaan ja jopa varsin hyvin.

Tänään treenien teemana oli päällejuoksu. Kokeilin ohjausta heti rohkeasti radan yhteydessä ja eihän Lee sitä tietenkään tajunnut :D Se ajautui hypyn ohi kohti edessä häämöttävää putkea. Siispä pari toistoa yksittäisesteenä + palkka. Tämän jälkeen ohjaus toimi joka kerta :-O Itse olin kyllä sitä mieltä että Lee vain oppi radan ja tiesi minne mennä.. Oma ohjaukseni tuntui taas niin kehnolta etten tajua miten Lee edes kykeni ymmärtämään mihin halusin sen menevän.. Tosin kyseinen ohjaus toimi parissa muussakin kohdassa mihin sitä kokeilin, joten ehkä meillä kuitenkin joku mystinen yhteys on? Muutenkin meni taas aivan käsittämättömän hyvin!! Lee vain kiitää, kääntyy ja kulkee sinne minne pitääkin. Pessimisti sisälläni näkee kuitenkin jo viitteitä siitä ettei tämä mieletön flow tule kestämään loputtomiin ;o) Lee on treeni treeniltä alkanut nostamaan vauhtia, irtoamaan enemmän ja tullut kiihkeämmäksi sekä estehakuisemmaksi. Väistämättä siitäkin tulee samanlainen hallitsematon raketti kun mun muistakin liitokoirista :P

- Posted using BlogPress from my iPhone


tiistai 1. joulukuuta 2015

Voitto

Kirjoitetaan jokunen sananen Voitosta. Se voisi ehkä olla jossain vaiheessa myynnissä jos oikea koti ja sille oikea ihminen tulee vastaan.

Voitto on huipputyyppi. Se on tasapainoinen, hyvä hermoinen ja avoin. Sillä ei tunnu olevan huonoja päiviä ja se on aina iloinen. Perusluonteeltaan Voitto on rauhallinen ja järkevä. Sitä ei ole juurikaan sosiaalistettu ja kaupungissakin se on tainnut käydä elämänsä aikana tasan kerran :P Siltikään se ei ole ihmetellyt koskaan oikeastaan yhtään mitään. Se on mennyt aina reippaasti uusiin paikkoihin ja tutustunut uusiin asioihin.

Harrastuskaverina Voitto on innokas ja nopea. Se on yritteliäs ja sillä on hyvä koulutettavuus. Voitto kestää hyvin huomauttamista, mutta kilttinä ja nöyränä koirana se ei mielestäni olisi parhaimmillaan kovin epäreilulla tai karskeja otteita käyttävällä ohjaajalla. Voitto haluaa tehdä oikein ja sille on tärkeää että ohjaaja on siihen tyytyväinen. Voiton kanssa ei tarvitse vääntää, vaan se tekee kyllä parhaansa kunhan vain ymmärtää mitä siltä halutaan. Voitto on ollut pienestä asti erittäin keskittymiskykyinen ja hyvin työstettävissä oleva. Se ei tunnu olevan myöskään mitenkään erityisen häiriöherkkä. Tokoon olen tehnyt sille hyvät pohjat. Lisäksi olemme hieman aloitelleet agilityä. Jälkeä on Voitto on tehnyt ihan pikku pentuna.

Voitto on syttynyt lampaille ja lisäksi se paimentaa myös ankkoja. Paimenkoirana Voitto tuntuu hyvin luontaiselta. Sillä on loistava eläinfiilis ja hienot flänkit. Lisäksi se tyylikäs ja tarvittaessa erittäin nopea. Voitto ei arastele eläimiä ja menee hyvin ahtaisiinkin paikkoihin. Sen kanssa on jo pitkään pystynyt tekemään ihan oikeitakin töitä ja se on ollut mukanani niin siirroissa kuin auttamassa lampaiden ja ankkojen ruokinnassa ja kuivituksessakin.

Voitto on pieni ja kevyt uros. Se on n. 50cm korkea ja painaa tällä hetkellä 13kg. Sillä emänsä tapaan lihaksikas atleettivartalo ja se hallitsee kroppansa hyvin. Turkki on lyhyt, mutta erittäin paksu ja tuuhea.

Tällä hetkellä pientä epätietoisuutta tuo Voiton varpaassa oleva murtuma. Ennusteen pitäisi olla hyvä, mutta katsotaan nyt rauhassa kuinka paraneminen etenee. Luustokuvat olisi tarkoitus ottaa vuodenvaihteen jälkeen ja samalla tsekattaan uudestaan myös varvas.


- Posted using BlogPress from my iPhone