sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Sirun kuulumisia




Täytyy pitkästä aikaa kirjoitella Sirunkin kuulumisia :)

Siruhan asustelee tätä nykyä vanhempieni luona ja käy täällä vain silloin tällöin poikia viihdyttämässä. Hipiläinen täyttää seuraavaksi 11 vuotta ja on edelleen aivan loistokunnossa :) Se on aina innokas lenkillelähtijä ja se taitaakin tätä nykyä lenkkeillä likemmäs parikymmentäkilometriä päivässä.. Lisäksi isä hieroo sitä usein iltaisin, ettei pääse lihakset jumiutumaan :)

Sirulla on myös pieni ystävä :) Veljeni ja hänen avokkinsa Emma asustelevat tällä hetkellä tilapäisesti vanhempieni luona odottaen oman kotinsa valmistumista. Ja Timolla ja Emmallahan on kaksi koiraa; chihu Nasu sekä bostoninterrierinpentu Manu. Sirua ällötti aluksi Manu aivan suunnattomasti, mutta nyt he ovat löytäneet toisensa <3 Ja tämähän tarkoittaa lähestulkoon loputonta leikkimistä... Emma on ihmetellyt, että miksei Manu oikein aina jaksa treenata ja mäkin epäilin, että olisko murkkuikä iskenyt tai jotain, mutta ei ehkä sittenkään :)) Pari tuntia kun on istunut sohvalla ja kokoajan on käynnissä hillitön koirapaini, niin alkaa jo valjeta ;o) Siru on oikeasti ihan mahdoton. Se ei väsy koskaan. Silloin kun se vielä asui täällä niin sehän leikitti vuoron perään Toivoa ja Viljoa. Ja sitten kun pojat ei enää jaksaneet, niin Siru repi niitä pitkin lattiaa kaulanahasta tai hakkasi itseään kumikanalla... Heh, voi pientä Manu raukkaa :P

Siru on päässyt jälleen myös suuren intohimonsa agilityn pariin :) Se on käynyt Emman + pikkukoirien kanssa pikkaisen liitelemässä. Käy kuulemma edelleen aika kuumana...




torstai 20. marraskuuta 2008

Pelkkiä rampoja :(




Eipä kuulu hyvää ei :((

Toivon toisessa takakoivessa on ollut jo pitemmän aikaa jotain häikkää. Välillä jalka on ihan ok ja kestää lenkitystä, juoksemista ym. mutta sitten ykskaks Toivo on täysin kolmijalkainen :( Olen koittanut pitää sitä levossa ja toivonut kovasti, että kyseessä olisi vain joku lihasvamma. Tällä viikolla piti mennä lekuriinkin, mutta nyt kun Toivo on taas ollut levossa, niin eihän se enää onnu.. Ehkä kuitenkin kokeilen vielä kerran kunnon lepoa ja sitten aletaan tutkimaan ja kuvaamaan, jos oireet edelleen uusivat??

Ilmeisesti tasapuolisuuden nimessä Viljokin meni sitten rikkomaan itsensä :( Lähdin tänään töiden jälkeen lenkittämään koiria ja laskin Viljon irti hiekkakentällä, jonka läpi kävellään aina metsään. Sir William lähti tuttuun tapaan kuin raketti, kyyläsi mennessään Toivoa ja juoksi täysillä päin jalkapallomaalia/-verkkoa. Viljo sotkeutui verkkoon ja meni ihan paniikkiin :( Se huusi aivan suoraa huutoa ja rimpuili :(( Lähdin juoksemaan kentän toisesta päästä ja päästyäni paikalle Viljo jo roikkui verkossa jotenkin ihmeellisesti ylösalaisin. Se oli niin solmussa, etten meinannut saada sitä edes irti :(( Se oli tosi järkyttyneen oloinen, jäykkä ja piteli toista etujalkaansa ilmassa. Tunnustelin varovasti jalkaa ja koitin kävelyttää Viljoa. Aluksi se klonkkasi ihan kolmella jalalla, mutta kotiin päästyä varasi jo jonkin verran painoa jalalle.

Nyt illalla Viljo edelleen ontuu, mutta on muuten varsin iloinen ja pirtsakka. Pitää kuitenkin seurailla. Todennäköisesti jalassa on revähdys tms. joten treenailla ei vähään aikaan, eikä kyllä paljon lenkkeilläkään :(((



lauantai 8. marraskuuta 2008

Viikon touhuilut




Taas on viikko vierähtänyt. Ja kiireinen viikko on ollutkin :)

Ma käväistiin raunioilla. Viljolle neljä maalimiestä ja pimeydestä johtuen käytössä ainoastaan etukasa. Meni oikein hyvin. Viljo oli nopea ja tehokas :)

Ti illan vietin hallitalkoissa ja koirat lomailivat. Tai no, hieman otin seuraamista lenkin yhteydessä ja vähän namijuttuja kotona :)

Ke tokoiltiin Sarin ja vesikoirien kanssa Niihamassa. Toivo teki seuraamista (ei hyvä :( Nyt liikkuu voimakkaasti sivusuunnassa väistäen ja tiivistäen jalanliikkeen tahtiin). Tein vaikka kuinka kauan ja välillä vähän hermostuinkin, mikä vain pahensi tilannetta :( Lopulta megalomaanisen pitkän ja tylsän seuraamisrupeaman jälkeen alkoi tasaantua ja lopussa jo ihan ok. Plääh :(( Luoksetulon stoppeja tein myös ja nämä onnistuivat hyvin :) Nyt haluaa oikeasti pysähtyä, eikä valu tulemaan kuin ameeba. Kaukot olivat myös loistavat. Näissähän on viimeaikoina ollut hieman yli-innokkuutta, mikä on heikentänyt tekniikkaa, mutta nyt tosiaan hyvin :) Ruutua ja vauhtinoutoa vielä loppuun. Hienosti :)

Viljon kanssa otin seuraamista (yli-innokasta). Ruudun oikeaa paikkaa läheltä sekä merkillemenoa
namilla (nämä hyvin:). Lisäksi kokeilin kaukoja ja luoksetulon pysäytyksiä (aika ok). Jääviä otin sekaisin ja iloisesti sekoittelee.. Huoh, ei auta kuin treenata. Viljo oli kaikenkaikkiaan aika virtaisa :)

To iltana rakennusetsintää ratinassa VERA:n tiloissa. Viljolle neljä maalimiestä, joista kolme vaikeisiin piiloihin ja yksi helpohko.

Ensimmäinen oli varsin haastava. Maalimies oli sulloutuneena ison hyllykön oikeassa alareunassa olevaan aivan käsittämättömän pieneen kaappiin ja kaapin edessä oli iso puinen kelarulla. Kaikenlisäksi Viljo sai maalimiehestä hajun joko suoraan seinän läpi tai sitten jotain ihme ilmastointikanavaa pitkin toisesta huoneesta!! Se reagoi tosi voimakkaasti, kiipeili pitkin seiniä ja etsi ja etsi. Olin itsekin aivan satavarma, että kyseisessä huoneessa on pakko olla maalimies ja pistin Viljoa kerta toisensa jälkeen etsimään uudestaan ja uudestaan huoneen jokaisen kolosen. Lopulta minulle kerrottiin, että huone on tyhjä ja kehotettiin siirtymään seinän toisella puolella olevaan huoneeseen :) Tämän jälkeen Viljo paikallisti maalimiehen nopeasti. Se siirsi kelan tieltään ja liimasi nenänsä kaapin oveen :)) Ovea se ei pystynyt itse aukaisemaan, joten minä autoin.

Herkunsyöntien jälkeen jatkoimme matkaamme rakennuksen toiseen siipeen. Viljo liikkui reippaasti ja vauhdikkaasti (hieman liiankin..) ja pienen juoksupyrähdyksen jälkeen se sai jälleen hajun ja kurvasi yhteen toimistohuoneista. Huone näytti kuitenkin aivan tyhjältä. Siellä ei ollut huonekaluja, kaappeja ei mitään muuta kuin pelkät lattiat ja seinät. Kiusaus olla luottamatta koiraan olisikin varmasti ollut suuri, ellen olisi itse ollut maalimiehenä samanlaisessa piilossa (maalimies  nimittäin seisoi ikkunalaudalla piiloutuneena verhon taakse:)) Viljo ei millään voinut käsittää mistä haju tuli :) Se juoksenteli ympäri huonetta, pomppi seinille ja haisteli tooosi tarkkaan ikkunan alapuolella olevaa patteria. Voimakkaimmillaan haju näytti olevan ikkunaa vastapäätä olevassa seinässä ja tähän kohtaan Viljo jatkuvasti hakeutui. Ohjasin sitä etsimään ikkunan luota, mutta siltikin kesti tosi kauan, ennenkuin se viimein bongasi maalimiehen.

Kolmas maalimies oli piilossa komerossa ja tämä oli helppo. Heti hajun saatuaan Viljo tarkensi nopeasti komeron ovelle, keplotteli nenällään oven auki ja löysi maalimiehen :)

Viimeinen maalimies oli jälleen yläkerran pukuhuoneessa, piiloutuneena yhteen pukukaappiin. Tässä vaiheessa Viljo alkoi olla jo vähän väsynyt ja läähätti voimakkaasti, joten se ehkä hieman haittasi tarkennusta.. Hyvää työtä sir William jokatapauksessa teki :) Se tunkeutui tälläkin kertaa vaikka kuinka moneen kaappiin ja etsi sisukkaasti. Lopulta uurastus palkittiin ja palkkioksi hyvästä työstä kissanruokapurkki :D

Pe iltana pelastuskoiraryhmämme kokoontui koskikeskuksen Pizza Raxiin herkuttelemaan ja suunnittelemaan tulevaa. Käytiin lävitse niin jokaisen omia tavoitteita kuin treenien kehittämistäkin. Hauska ja hyödyllinen ilta, vaikka ihan liikaa tulikin syötyä..

La korkkasimme hallikauden :)) Agilityseurallamme on tänä talvena käytössä lämmin sisähalli neljänä päivänä viikossa ja siellä treenaaminen on kyllä aivan luksusta! Loistava upouusi mattopohja ja treeniaikaa yllinkyllin :)))

Olin suunnitelut liiteleväni Toivon kanssa oikein kunnolla, mutta Toivo-pirulainen teloi itsensä melkein heti, enkä pystynyt sitten ottamaan oikeastaan yhtään mitään :(( Hitto, Toivo on tätä nykyä jatkuvasti saikulla :( Tällä kertaa se onnistui halkaisemaan yhden kyntensä pituussuunnassa aivan juureen saakka :((( Ei tosin näyttänyt olevan moksiskaan, eikä edes onnu, vaikka kynnenydin on näkyvissä kokomatkalta.. Yhyy!!!

Viljon kanssa tein hieman keppejä sekä tietysti putkeenmenoja :) Lisäksi kokeilin puomia. Tämä meni loistavasti!! Viljo on mennyt puomia viimeksi varmaan joskus viime talvena, eikä kovin montaa kertaa silloinkaan. Otin aluksi pari kertaa niin, että nostin Viljon alastulolle ja annoin siitä singahtaa lätkälle. Tässä ei mitään ongelmaa, joten koitin sitten kokonaisena. Ekalla kerralla hieman himmasi ylhäällä ja pari kertaa valahti kontaktilta maahan. Tämän jälkeen täydellisesti :) Tulee miljoonaa ja pysähtyy lätkälle kuin seinään :))
 

Tokoakin ennätin ottaa. Vamma-Toivolla pikkaisen seuraamista (liian innokas ja nyt myös edisti:( ). Lisäksi kaukoja. Ihan hirveää kun otin läheltä. Aivan ylikierroksilla ja pomppi & hillui vähän jokasuuntaan :( Kisamatkalta sensijaan suht jähmeä, eikä kyllä liikkunut milliäkään.. Hmm.

Viljo puuhasteli kaikenlaista pientä. Ruutua, merkkiä, kaukoja (hyvin) ja seuraamista (vähemmän hyvin). Lisäksi kokeilin luoksetulon pysähdyksiä, mutta en saanut oikein sellaisia kuin haluaisin. Pysähtyi kyllä ihan ok, mutta vähän voimattomasti. Sama ongelma myös suorissa luoksetuloissa. Sellaista pikkusievää menoa, mistä en itse yhtään tykkää :(




lauantai 1. marraskuuta 2008

Hyytävää tokoa




Järkyttävän kylmissä olosuhteissa tokoiltiin tänään. Pari astetta plussan puolella ja järkky tuuli. Hrrrrr.. Treenikavereina Kati, Emma ja Timo.

Toivo teki (yllätys, yllätys) seuraamista :) Aika kivaa tänäänkin ja kuuleman mukaan myös näytti hyvältä :)) JEEEEEE!!! Jokusen kerran jouduin huomauttamaan, mutta muuten tosi siistiä ja tarkkaa työtä Toivo-sedältä!  Luoksetulon stoppeja otin myös. Nämäkin yllättävän hyviä ja yritti parhaansa liukkaasta alustasta huolimatta :) Merkin ja ruudun otin kerran, eikä näissäkään mitään huomauttamista. Ruudussa pysähtyi aavistuksen liian taakse, mutta korjasi välittömästi. Lopuksi otin vielä kaukoja. Tein kisamatkalta ja kaikki vaihdot. Tosi hienot!! Ehkä sentin-pari taaksepäin s-i ja s-m vaihdoissa, mutta tähänhän olen viime aikoina pyrkinytkin :) Muuta en pystynyt ottamaan, sillä sormet olivat aivan umpijäässä :((

Viljo aloitti osuutensa juoksentelemalla kentällä.. Se on viimeaikoina tuntunut treeneissä hieman tavallista vaisummalta ja laiskemmalta ja mietiskelinkin jo, että olenkohan treenannut sen kanssa liikaa.. No, nyt se oli kuitenkin erittäin pirtsakka, joten ei ehkä syytä huoleen :))

Viljo otti aluksi pari luoksetuloa läheltä. Aika ok. Tulee nyt lujaa, mutta on jo ehkä turhankin malttamaton.. Sitten merkkiä ja ruutua. Ekalla kerralla palkka valmiina merkillä ja tokalla kerralla palkka valmiina ruudussa. Lujaa meni :) Otin myös erikseen merkillemenoja namilla. Tätä olen tehnyt jonkin verran kotona ja Viljon mielestä tämä on huippuhauskaa. Merkillemeno on todella nopea ja paikka hieno, mutta toisaalta Viljo on hieman liian kiihtyneessä mielentilassa.. Ei ehkä kannata tehdä kovin usein.. Sitten seuraamista, jossa ei ollut tänään hurraamista :( Liikaa intoa, mikä puolestaan näkyi pomppimisena ja epätarkkuutena. Lisäksi havaitsin, että Viljo myös painoi aikalailla.. Kaukoja
hihnassa ja nämä aika ok. Välillä pikkaisen liian hätäinen ja m-s vaihdossa yritti peruuttaa. Kaikeinkaikkiaan olin kuitenkin erittäin tyytyväinen sillä Viljo keskittyi tosi hyvin ja oli varsin yritteliäs :) Lopuksi vielä jääviä. Nyt kun olen tehnyt näitä enemmän, niin on alkanut sekoittaa seisomista ja istumista :( Hitsit, en tiedä mistä johtuu. Nytkin teki aluksi oikein, mutta jossain vaiheessa alkoi vaan arpomaan :(( Pitäisi varmaan videoida, josko keksisi mistä johtuu tai voihan olla että tarvitsee ainoastaan lisää rutiinia. Seisomisessa harjoittelin myös myös paikallaanpysymistä ja kiersin neliötä Viljon ympärillä. Hyvin pysyi :))



Lisää rakennusetsintää




Pe piipahdettiin taas Veran tiloissa treenailemassa. Viljolle tälläkin kertaa kolme maalimiestä ja vaikeat piilot :)

Rakennukseen sisällepääsyä odotellessa Viljo kävi kuumana. Se on tähän asti ollut aika cool, mutta nyt se hyöri, pyöri ja yritti ryntäillä kohti ovea, kun lämmittelin sitä. Lisäksi se kokeili haukkumista.. Tästä en kuitenkaan yhtään pitänyt ja Viljo saikin hieman palautetta käytöksestään.. Rakennukseen sisällemenokaan ei ollut mikään hillitty.. Nyt Viljo lähinnä pomppi takajaloillaan ovesta sisälle :-/ Tähänkin ehkä kannattaisi panostaa jatkossa..

Tarkastelimme aluksi muutaman huoneen verran keskikerrosta. Viljo viiletti vauhdikkaasti siellä täällä ja tunkeutui useampaankin koloseen. Mitään mielenkiintoista ei kuitenkaan löytynyt ja todettuamme huoneet tyhjiksi siirryimme portaita pitkin alakertaan. Heti alakertaan päästyään Viljo sai vainun ja juoksenteli kiihtyneenä edestakaisin. Useammassakin kohdassa se kurotteli ylös seinille ja tunkeutui pariin kaappiin, löytämättä kuitenkaan maalimiestä. Tiesin itse missä maalimies oli (käytävän päässä piiloutuneena pieneen komeroon) ja tiesin myös, että koiran oli lähes mahdotonta paikallistaa häntä. Viljokin kävi useampaan kertaan komeron oven takana pyörähtämässä, mutta ei näyttänyt saavan siitä kohdasta ollenkaan hajua. Sen sijaan Viljon reaktiot olivat voimakkaimmat aivan käytävän toisessa päässä olevassa huoneessa sekä yhden ison metallioven kohdalla. Näihin kohtiin Viljo palasi aina vaan uudestaan ja uudestaan pyörimään ja kurkotteli ylös pitkin seiniä. Syykin oli aivan ilmeinen. Metallioven takana oli iso ilmastointiaukko ja samaten huoneesta löytyi muutama ilmastointikanava, joita pitkin maalimiehen haju kulkeutui Viljon nenään :)

Kun alkoi näyttää siltä, ettei Viljo pysty itse maalimiestä löytämään, niin ohjasin sitä hieman oikeaan suuntaan. Alkuun Viljo ei meinannut ollenkaan uskoa minua :) Se käväisi pari kertaa komeron ovella nuuhkaisemassa ja lähti samantien pois sen näköisenä, ettei siellä mikään haise :) Pienellä lisäohjauksella se tajusi nousta ovea vasten ja haisteli pitkään ja hartaasti avaimenreiästä :)) Ja vihdoin ja viimein sai hajun :D Sitten ei muuta kuin ovi auki ja Viljo pääsi herkuttelemaan :)))

Kaksi muuta maalimiestä olivat yläkerrassa ja heidän paikkojaan en tiennyt.

Yläkertaan noustiin metallirappusia pitkin. Ne eivät tuottaneet ongelmia, vaan Viljo kipitti rappuset reippaasti ylös ja sitten se jo viilettikin pitkin toimistohuonekäytävää :) Tarkasti ja huolellisesti Viljo lähti käymään käytävää läpi huone huoneelta (ja juoksi myös päin yhtä lasiovea, kun liikkui niin nenä maassa..). Muutamaan vanhaan piilopaikkaan se jonkun verran reagoi ja etsi niistä huoneista tavallista tarkemmin. Yhden ainoan käytävän varrella olevan huoneen se jätti tälläkin kertaa kokonaan välistä (jälleen tietysti sen missä maalimies oli:) Aivan käytävän päässä olevassa huoneessa Viljo reagoi voimakkaasti ja nousi takajaloilleen seinää vasten. Tässäkin kohdassa katossa oli kolme ilmastointikanavaa, joita pitkin muutaman huoneen päässä  olevan maalimiehen haju Viljon nenään kulkeutui.  Lähdimme  siis käymään läpi uudelleen muita huoneita :) Pieneen arkistohuoneeseen saavuttaessa Viljosta näki heti, että nyt ollaan oikeassa huoneessa :)) Viljo sinkoili sinne tänne, tunkeutui käsittämättömän pieneen rakoon seinän ja isojen veivattavien hyllyjen väliin, mutta ei taaskaan paikallistanut maalimiestä. Jouduin itsekin etsimään jonkun aikaa, ennenkuin tajusin maalimiehen olevan ylhäällä hyllyssä. :) Viljo kurotteli kyllä sinnikkäästi ylöspäin, mutta oli aivan liian pieni nähdäkseen maalimiehen.  Siinä vaiheessa kun maalimies alkoi  kömpimään hyllystä alas, niin Viljo sekosi :) Pitelin sitä kiinni, ettei se jäisi alle ja maalimies pääsisi turvallisesti hyllystä alas ja koko ajan Viljon jalat sutivat hullunlailla lattialla kun se yritti niin kovasti päästä maalimiehen luokse :))

Kolmas maalimies oli piilossa pukuhuoneessa yhdessä kaapissa. Tämäkin oli hankala :) Viljo sai nopeasti hajun, mutta tarkentaminen oli vaikeaa. Haju pakkautui huoneen vastakkaiselle puolelle ja Viljo aukoi nenällään kaikki mahdolliset pukukaapit löytämättä maalimiestä. Parissa kaapissa se kävi ihan sisällä asti nuuskimassa :) Tehtävä oli myös sikäli haastava, että pukukaappeja oli muutamassa rivissä ja Viljon olisi pitänyt tajuta, että kaapista tuleva haju voikin tulla seinän toisella puolella olevasta kaapista. Tätä se ei tietenkään pystynyt itse hoksaamaan, joten jouduin lopulta ohjaamaan sitä tutkimaan oikeaa kaappirivistöä (jouduin kyllä itsekin aikalailla pähkäilemään ja hieman myös veikkailemaan missä kaappirivissä maalimies voisi olla:). Tässä hommassa Viljo olikin aika näppärä.  Näytin kädelläni mistä aloittaa ja sitten Viljo nuuskuttelikin ja aukoi kaapit aikalailla järjestyksessä, kunnes lopulta osui oikealle :) Ja myös tunkeutui siihen pikkuruiseen kaappiin yhdessä maalimiehen kanssa.

Kaikenkaikkiaan vallan mainio harjoitus. Viljokin oli niiiin hyvä <3 Se on tosi sinnikäs etsijä, eikä luovuta vaikka tehtävä olisi kuinka vaikea tahansa. Siitä ei myöskään juurikaan väsymys näy, vaan se jaksaa työskennellä ja työstää hajua lähes loputtomiin :)) Hienoa, viimeinkin se alkaa näyttää siltä miltä haluankin :))