Viime aikoina on tullut piiiiitkästä aikaa jäljesteltyä ja treenailtua esineruutua. Tässä vähän raporttia:
Perjantai
Aikaisin aamulla metsään jälkiä tallaamaan. Jälkien vanhenemista odotellessa tallasin mäkiseen+sammaleiseen maastoon n. 30x50m kokoisen ruudun. Piilotin ruutuun 5 helpohkoa esinettä ja hain Toivon autosta. Ja Toivo olikin suorastaan loistava <3 Neljä pistoa ja neljä esinettä, eikä aikaakaan kulunut varmaan kahta minuuttia!! Lopetin sitten siihen, kun kerrankin meni hyvin :D
Viljoa varten heitin pari Toivon löytämää esinettä takaisin alueelle, niin että ruudussa oli yhteensä kolme esinettä (takakulmassa, alueen keskellä ja yksi aivan lähellä). Viljo oli myös varsin pätevä :) Se bongasi esineet nopeasti ja palautti ne hurjaa vauhtia :))
Sitten jäljestämään.
Toivon jäljentekijä oli hieman eksynyt matkalla ja jälki olikin paikkapaikoin aika haastava.. Kaaduin heti alussa yhdessä alamäessä, jonka jälkeen päästin liinasta suosiolla irti ja annoin Toivon edetä vapaana. Toivohan jäljestää reipasta kävelyvauhtia ja tosi tarkasti, joten sen matkassa pysyy hyvin vaikkei liinan perässä roikkuisikaan :) Kulmia oli matkan varrella jokunen ja esineitäkin löytyi. Lopussa jälki kulki hakkuu ryteikön läpi ja sitten ehkä 50-100m tietä pitkin. Tämä tieosuus osoittautuikin tosi vaikeaksi. Toivo oli ihan sitä mieltä, että jäljen kuuluu kulkea metsässä eikä missään tiellä... Se haki ja pyöri ja kävi tekemässä lenkkejä metsässä. Lopulta se jopa palkitsi itse itsensä bongaamalla heitettäväksi soveltuvan kävyn.. No, löysi se sitten lopulta sen varsinaisen loppupalkankin eli pallon. Ja tiedämpä nyt myös mitä Toivo tulee lähiaikoina treenailemaan :))
Viljon jälki oli aika lyhyt (ehkä 200m?). Matkaan Viljo lähti jälleen kerran vauhdilla ja hirmuisella innolla :) Kulman kohdalla se hukkasi hetkeksi jäljen ja joutui hetken aikaa etsimään. Tämän jälkeen se ajoi lopun huomattavasti tarkemmin :))
Sunnuntai
Su aamuna kävimme Katin ja Hannan kanssa treenailemassa piiloja+esineitä.
Piiloharjoitus onnistui.. hmmm.. no, jotenkin. Viljo ei ehkä oikein tajunnut ideaa :) Sillähän ei ole metsätreeneissä ollut aikaisemmin piiloja, joten eipä se pitänyt niitä aluksi minään. Lisäksi sen ei olisi ehkä kannattanut antaa nähdä ensimmäisen maalimiehen piiloon menemistä.. Bortsut ovat siitä ihmeellisiä, että vaikka päällisin puolin näyttää siltä ettei koira edes tajua heiluttavaa ja huutelevaa maalimiestä, niin voi herranjee sitten kun sen elukan lähettää. Viljokin starttasi matkaan miljoonaa, eikä puhettakaan mistään nenänkäytöstä :( Se viiletti vaikka missä ja ohitti piilon vaikka kuinka monta kertaa, ennenkuin lopulta reagoi hajuun. Toinen ja kolmas harjoitus onnistuivatkin sitten huomattavasti paremmin, kun näköärsykettä ei käytetty :)
Sitten se esineruutu. Voi, hemmetti. Toivon ruutu meni vielä jotenkuten, vaikkakin se juoksikin jälleen kerran aivan liikaa :( Ehkä nippanappa 5 minuuttiin sen onnistui kuitenkin löytää kaikki kolme esinettä. Mutta entäpä sitten Sir William... No, ensinnäkin se lähti kuin raketti. Toisekseen se ei todellakaan pysynyt alueella, vaan kiisi jossain ihan hornassa. Ja kolmanneksi se ei löytänyt kuin yhden esineen kolmesta :(( Hittojen hitto! Mun treenitavassani jokin mättää ja pahasti. En tunnu saavan aikaan muuta kuin hillitöntä juoksemista (ja sitä sitten kyllä jaksetaankin tehdä vaikka loputtomiin). Nyt otan varmaan molemmilla esineruutukuurin hihnassa, joko reagointina tai hajun hakemisena, enkä anna juosta metriäkään turhaan!!
Su iltapäivällä innostuin lähtemään vielä jälkitreeneihin. Palvelu oli loistavaa, sillä jäljet olivat jo parasta aikaa vanhenemassa kun saavuin paikalle :)) Molemmille koirille tällä kertaa ihan perushelpot jäljet.
Toivo aloitti ja ajoi taas loistavasti :) Yhden suon kohdalla se teki kulmaan tullessaan n. 10 metriä halkaisijaltaan olevan turhan ympyrän. Muuten ajoi tasaisen varmasti kuin juna :))
Viljo sen sijaan sinkoili Toivonkin puolesta. Sillä on kyllä niin erilainen jäljestystyyli ja aina kiire.. Intoa ja motivaatiotahan Viljolla riittää ja vaikka se tekeekin tosi paljon kaikkea ylimääräistä, niin aina se kuitenkin jäljen selvittää :)) Nytkin pikku-Viljami meni loistavasti <3
Maanantai
Ma aamuna jälleen jäljestämään. Toivolle tehtiin nyt tieharjoitus :) Eli aluksi jälki mutkitteli metsässä, jonka jälkeen se tuli metsäautotielle. Tietä pitkin jälki kulki ainakin parisen kymmentä metriä ja palasi sitten jälleen metsään.
Toivo jäljesti jälleen tosi hyvin tielle asti. Tiellä Toivo hukkasi jäljen ja yritti etsiä sitä metsästä tien toiselta puolelta. Palasi kuitenkin takaisin tielle, bongasi jäljen ja lähti jäljestämään hitaasti tietä pitkin. Pari kertaa kävi vielä uudestaan metsän puolella (painoiko tuuli sitten jäljen hajun sinne?). Kohdassa missä jälki palasi metsään Toivo teki myös pienen tarkastusympyrän. Loppujälki olikin sitten helppo nakki :)) Treenit jatkuvat :)
Viljo singahti omalle jäljelleen tietysti vauhdilla. Jälki kulki aikamoisessa ryteikössä ja liina meinasi jatkuvasti sotkeutua. Yhdessä kohtaa, missä en jaksanut puikkelehtia joka oksan välistä, erehdyin sitten päästämään liinasta irti.. Ja välittömästi kun painolasti väheni pisti Viljo-perhana turbovaihteen päälle, enkä hyvästä yrityksestä huolimatta enää saanut napattua liinasta kiinni. Onneksi matkaa ei ollut tässä vaiheessa jäljellä paljoakaan ja metsäkin oli aika avaraa, joten näin mihin Viljo viiletti :) Loppupalkan luona se sitten odottelikin nätisti ja kiemurteli riemusta kun huomasi minun viimein tulevan :))
Perjantai
Aikaisin aamulla metsään jälkiä tallaamaan. Jälkien vanhenemista odotellessa tallasin mäkiseen+sammaleiseen maastoon n. 30x50m kokoisen ruudun. Piilotin ruutuun 5 helpohkoa esinettä ja hain Toivon autosta. Ja Toivo olikin suorastaan loistava <3 Neljä pistoa ja neljä esinettä, eikä aikaakaan kulunut varmaan kahta minuuttia!! Lopetin sitten siihen, kun kerrankin meni hyvin :D
Viljoa varten heitin pari Toivon löytämää esinettä takaisin alueelle, niin että ruudussa oli yhteensä kolme esinettä (takakulmassa, alueen keskellä ja yksi aivan lähellä). Viljo oli myös varsin pätevä :) Se bongasi esineet nopeasti ja palautti ne hurjaa vauhtia :))
Sitten jäljestämään.
Toivon jäljentekijä oli hieman eksynyt matkalla ja jälki olikin paikkapaikoin aika haastava.. Kaaduin heti alussa yhdessä alamäessä, jonka jälkeen päästin liinasta suosiolla irti ja annoin Toivon edetä vapaana. Toivohan jäljestää reipasta kävelyvauhtia ja tosi tarkasti, joten sen matkassa pysyy hyvin vaikkei liinan perässä roikkuisikaan :) Kulmia oli matkan varrella jokunen ja esineitäkin löytyi. Lopussa jälki kulki hakkuu ryteikön läpi ja sitten ehkä 50-100m tietä pitkin. Tämä tieosuus osoittautuikin tosi vaikeaksi. Toivo oli ihan sitä mieltä, että jäljen kuuluu kulkea metsässä eikä missään tiellä... Se haki ja pyöri ja kävi tekemässä lenkkejä metsässä. Lopulta se jopa palkitsi itse itsensä bongaamalla heitettäväksi soveltuvan kävyn.. No, löysi se sitten lopulta sen varsinaisen loppupalkankin eli pallon. Ja tiedämpä nyt myös mitä Toivo tulee lähiaikoina treenailemaan :))
Viljon jälki oli aika lyhyt (ehkä 200m?). Matkaan Viljo lähti jälleen kerran vauhdilla ja hirmuisella innolla :) Kulman kohdalla se hukkasi hetkeksi jäljen ja joutui hetken aikaa etsimään. Tämän jälkeen se ajoi lopun huomattavasti tarkemmin :))
Sunnuntai
Su aamuna kävimme Katin ja Hannan kanssa treenailemassa piiloja+esineitä.
Piiloharjoitus onnistui.. hmmm.. no, jotenkin. Viljo ei ehkä oikein tajunnut ideaa :) Sillähän ei ole metsätreeneissä ollut aikaisemmin piiloja, joten eipä se pitänyt niitä aluksi minään. Lisäksi sen ei olisi ehkä kannattanut antaa nähdä ensimmäisen maalimiehen piiloon menemistä.. Bortsut ovat siitä ihmeellisiä, että vaikka päällisin puolin näyttää siltä ettei koira edes tajua heiluttavaa ja huutelevaa maalimiestä, niin voi herranjee sitten kun sen elukan lähettää. Viljokin starttasi matkaan miljoonaa, eikä puhettakaan mistään nenänkäytöstä :( Se viiletti vaikka missä ja ohitti piilon vaikka kuinka monta kertaa, ennenkuin lopulta reagoi hajuun. Toinen ja kolmas harjoitus onnistuivatkin sitten huomattavasti paremmin, kun näköärsykettä ei käytetty :)
Sitten se esineruutu. Voi, hemmetti. Toivon ruutu meni vielä jotenkuten, vaikkakin se juoksikin jälleen kerran aivan liikaa :( Ehkä nippanappa 5 minuuttiin sen onnistui kuitenkin löytää kaikki kolme esinettä. Mutta entäpä sitten Sir William... No, ensinnäkin se lähti kuin raketti. Toisekseen se ei todellakaan pysynyt alueella, vaan kiisi jossain ihan hornassa. Ja kolmanneksi se ei löytänyt kuin yhden esineen kolmesta :(( Hittojen hitto! Mun treenitavassani jokin mättää ja pahasti. En tunnu saavan aikaan muuta kuin hillitöntä juoksemista (ja sitä sitten kyllä jaksetaankin tehdä vaikka loputtomiin). Nyt otan varmaan molemmilla esineruutukuurin hihnassa, joko reagointina tai hajun hakemisena, enkä anna juosta metriäkään turhaan!!
Su iltapäivällä innostuin lähtemään vielä jälkitreeneihin. Palvelu oli loistavaa, sillä jäljet olivat jo parasta aikaa vanhenemassa kun saavuin paikalle :)) Molemmille koirille tällä kertaa ihan perushelpot jäljet.
Toivo aloitti ja ajoi taas loistavasti :) Yhden suon kohdalla se teki kulmaan tullessaan n. 10 metriä halkaisijaltaan olevan turhan ympyrän. Muuten ajoi tasaisen varmasti kuin juna :))
Viljo sen sijaan sinkoili Toivonkin puolesta. Sillä on kyllä niin erilainen jäljestystyyli ja aina kiire.. Intoa ja motivaatiotahan Viljolla riittää ja vaikka se tekeekin tosi paljon kaikkea ylimääräistä, niin aina se kuitenkin jäljen selvittää :)) Nytkin pikku-Viljami meni loistavasti <3
Maanantai
Ma aamuna jälleen jäljestämään. Toivolle tehtiin nyt tieharjoitus :) Eli aluksi jälki mutkitteli metsässä, jonka jälkeen se tuli metsäautotielle. Tietä pitkin jälki kulki ainakin parisen kymmentä metriä ja palasi sitten jälleen metsään.
Toivo jäljesti jälleen tosi hyvin tielle asti. Tiellä Toivo hukkasi jäljen ja yritti etsiä sitä metsästä tien toiselta puolelta. Palasi kuitenkin takaisin tielle, bongasi jäljen ja lähti jäljestämään hitaasti tietä pitkin. Pari kertaa kävi vielä uudestaan metsän puolella (painoiko tuuli sitten jäljen hajun sinne?). Kohdassa missä jälki palasi metsään Toivo teki myös pienen tarkastusympyrän. Loppujälki olikin sitten helppo nakki :)) Treenit jatkuvat :)
Viljo singahti omalle jäljelleen tietysti vauhdilla. Jälki kulki aikamoisessa ryteikössä ja liina meinasi jatkuvasti sotkeutua. Yhdessä kohtaa, missä en jaksanut puikkelehtia joka oksan välistä, erehdyin sitten päästämään liinasta irti.. Ja välittömästi kun painolasti väheni pisti Viljo-perhana turbovaihteen päälle, enkä hyvästä yrityksestä huolimatta enää saanut napattua liinasta kiinni. Onneksi matkaa ei ollut tässä vaiheessa jäljellä paljoakaan ja metsäkin oli aika avaraa, joten näin mihin Viljo viiletti :) Loppupalkan luona se sitten odottelikin nätisti ja kiemurteli riemusta kun huomasi minun viimein tulevan :))