sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Viljo liitää


Käväisimme Katin ja Veli Inton kanssa Mouhijärvellä Aaltosen Marian agilityopissa. Harjoittelimme irtoamista, käännöksiä ja pieniä radan pätkiä.


Viljo kulki yllättävänkin kivasti.  Irtoamista se ei tosin meinannut aluksi millään tajuta :) Teimme niin, että Mari oli lelun kanssa houkuttelemassa ensin parin esteen takana ja sitten kun se onnistui, niin kolmen. Viljo ei aluksi noteerannut Maria mitenkään :) Ei vaikka sitä kuinka huudeltiin ja lelua heiluteltiin. Viljo oli  jotenkin vaan niin innoissaan tekemässä hommia kanssani, että vieraan huutelut olivat sille aivan ilmaa. Kun koitin näyttää kädellä suuntaa, niin Viljo ilmeisesti luuli että kysessä on jonkin sortin etsimisharjoitus ja alkoi vain innokkaasti nuuskutella ympäriinsä. Lopulta kuitenkin Viljon lamppu syttyi ja sen jälkeen se irtosikin varsin vauhdikkaasti :)


Käännökset onnistuivat loistavasti. Viljo on niiiin paljon kuuliaisempi (ainakin vielä;) kuin Siru ja Toivo ja haluaa ihan eri tavalla tehdä yhteistyötä kanssani. Mulla ei ole oikeasti vielä koskaan ollut tuollaista koiraa joka kääntyy ja vieläpä siihen suuntaa minne haluankin :) Teimme harjoituksia, joiden avulla koiraa opetettiin kokoamaan itseään ennen hyppyä. Tätä taitoahan tarvitaan käännöksissä, joissa halutaan koiran kääntyvän mahdollisimman tiukasti, eikä tekevän mitään jättimäistä laakahyppyä. Mari neuvoi tekemään niin, että juuri ennen hyppyä palkkaa koiran. Tämä toimi Viljolle tosi hyvin :) Vaikka se tuli kuinka lujaa tahansa, niin hienosti se sai pysähdyttyä aina juuri ennen hyppyä. Kokeilimme myös muutaman kerran kuinka kääntyminen sitten toimii hypyn kanssa. Nämä myös tosi hyviä. Joka kerralla Viljo kokosi itsensä tosi hienosti ennen estettä ja kääntyi ihan siiveikkeitä nuollen. Hienoa :) Näitä jatkamme ehdottomasti!!


Ratapätkätkin sujuivat yllättävän hyvin. Ainoa ongelma niissä oli oikeastaan se, ettei Viljo vielä osaa hakea esteitä :) Tämä aiheutti ohjaamiseen välillä pienoisia vaikeuksia... Tosi hyviä pätkiä saimme kuitenkin aikaiseksi ja Viljo tuntuu kyllä varsin kivalta ja suht helpolta ohjattavalta :)) Se reagoi todella nopeasti ohjaukseen ja kulkee LUJAA!!! Mari sanoikin, että Viljo on formula :) Viljon nopeudesta huolimatta mulla ei oikeastaan ollut mitään vaikeuksia ehtiä sitä ohjaamaan. Ehkä asiaan auttaa se, että mulla on jo entuudestaan kokemusta kahdesta supernopeasta koirasta :D


Kaiken kaikkiaan tosi kivat treenit :)))

Pentupäivä


Lauantai hurahti Kiikalassa pentupäivän merkeissä. Paikanpäälle olivat saapuneet Viljon lisäksi velipojat Into ja Troya sekä sisko Numa. Myös Matti-isä oli tietysti paikalla :)


Päivä aloitettiin tokoilemalla ja kaikki pentuset pääsivät kentälle peräti kolme kertaa. Viljon veljet ja sisko olivat kaikki jo aivan mielettömän taitavia ja esittivät kerrassaan upean näköisiä suorituksia :) Viljo puolestaan. Hmm.. No, ainakin se pomppi paljon :)


Aloitimme seuraamisella. Viljo oli hieman yli-innokas ja alku menikin aika huonosti, kun Viljo vaan pompotteli ja kiemurteli edestakaisin. Jatkoin vaan seurauttamista ja jonkin ajan kuluttua meno alkoikin tasaantumaan :) Ohjeeksi sain tehdä pitempiä pätkiä ja Päivi ehdotti, että palkkasin rauhallisesti lelulla namin sijaan. Pitää miettiä.


Toisessa sessiossa otin noutoa, luoksetuloa, pysähtymisen alkeita (istumista ja seisomista) sekä eteenistumista. Noudot ihan ok. Luoksetulossa kokeilin jättää Viljon odottamaan, mutta eihän se tietenkään malttanut pysyä. Otin sitten uudestaan, niin että Kati piteli Viljoa kiinni. Tämä hyvä ja nopea. Seisominen ja liikkeestä istuminen ovat edelleen aika vaiheessa, joten ne nyt menivät miten menivät. Eteenistumisessa Viljo kiemurteli aikalailla, enkä tahtonut millään saada onnistuneita suorituksia aikaiseksi :( Tätäkin pitää pohtia. Mun tekis kyllä niiiiiin mieli vaihtaa Viljo tulemaan suoraan sivulle. Se onnistuisi varmasti paremmin tolta marakatilta. Sitä ennen pitäisi vain saada päätettyä aionko kisata Viljon kanssa pk-puolella vai en... Ohjeeksi sain treenata enemmän :) ja viedä liikkeitä pidemmällä. Jotain malttia kasvattavia liikeitäkin olisi hyvä ottaa treenin alle, eikä pelkästään hillutella :)) Riitta ja Pekka ehdottivat myös, että opettaisin Viljolle ihan arkielämässä jonkun tylpän pakotteen, jonka avulla pystyisin myöhemmin säätelemään Viljon viretilaa.


Kolmannessa pätkässä mulla ja Viljolla ei ollut enää paljon näytettävää :) Pikkuriikkisen otin ruudun alkeita ja vähän kaukoja. Nämä suht ok.


Ruokatauon jälkeen suuntasimme paimentamaan :)


Rakensimme laitumelle ison häkin, jonne Matti-isukki kävi hakemassa lampaat :) Ensimmäinen treeni tehtiin siten, että lampaat olivät häkissä ja koira ulkopuolella. Tämä meni Viljolta ihan hyvin. Se kiersi aina uudestaan tasapainoon sitä mukaan kun liikuimme häkin vastakkaisella puolella. Muutaman kerran se tosin pysähtyi syömään lampaanpanoita...


Toisella kerralla menimme häkkiin sisällä ja tehtiin periaatteessa ihan samaa harjoitusta kuin häkin ulkopuolellakin. Nyt Viljo taas selvästi aristeli lampaita. Sitä vain kannustettiin kovasti ja annettiin myös pikkaisen hölmöillä (tosin eipä Viljo oikeastaan mitään hölmöä edes tee. Se ei pure lampaita tms.).


Kolmannella kerralla olimmekin sitten häkin ulkopuolella ja Viljo sai vain fiilistellä ja oppia lukemaan eläimiä. Lampaat eivät seuranneet ihmistä samalla tavalla kuin ne lampaat, joilla olemme tähän asti treenanneet, joten Viljo ei omin voimin oikein saanut niitä liikuteltua. Matti-isukki hieman avitti ja jatkuvasti suuntaa muuttamalla saimme homman kaiken aikaa pyörimään. Tämä toimikin oikein hyvin, eikä tilanne päässyt missään vaiheessa jämähtämään samalla tavalla kuin viime keskiviikkona. Kovasti Viljo kuitenkin yritti saada lampaita liikkeelle, seilasi takana ja aina välillä syöksähteli kohti lampaita. Voimaa ja itseluottamusta Viljolta selvästikin puuttuu, mutta toisaalta eipä se ole vielä kunnolla syttynytkään. Voih, olenhan mä tämän tiennytkin, mutta jotenkaan sitä ei millään malttasi odottaa, vaan haluaisi päästä jo oikeasti kouluttelemaan. Lisäksi kun otetaan vielä huomioon se seikka, että mä haluaisin niiiiiin kovasti tämän homman onnistuvan, niin olen ehkä vähän aiheetta aina välillä turhautunut koiraan. 


Suuren suuret kiitokset kaikille kivasta päivästä!!!!


torstai 27. syyskuuta 2007

Väsyttää :(


Ei oikein jaksa tehdä yhtään mitään. Väsyttää koko ajan aivan tolkuttomasti ja treenimotivaatio on ihan nollassa :(


Toivon kanssa kävin alikiitämässä tiistaina (tai paremminkin läpikiitämässä). Toivo-setä senkun jyrää eteenpäin ja viis välittää rimoista. Ja kun tähän vielä yhdistetään tumpelo ja jatkuvasti myöhässä oleva ohjaaja on lopputulos aika järkkyä katsottavaa. Uusin ratoja suurinpiirtein tsiljoona kertaa, ennenkuin saimme aikaiseksi edes jotenkuten siedettävän suorituksen... No, Toivolla ainakin oli hauskaa (ja naurattihan se epätoivoinen söhellys välillä itseäkin:))


Eilen illalla käväisimme Viljon kanssa paimentamassa. Jotain pieniä f...ing öttiäsiä oli liikkeellä aivan sairaasti ja odotteluajat oli täyttä tuskaa..


Viljo kävi laitumella kaksi kertaa. Eka kerta vielä suht ok, mutta toisella kertaa Viljo ei saanut lampaita liikkeelle ollenkaan :(( En tiedä. Tää homma ei kyllä etene yhtään niinkuin toivoisin. Jotenkaan Viljo ei kerta kerralta syty enemmän ja enemmän, vaan pikemminkin päinvastoin. Nytkin se tuntui alusta asti tosi löysältä ja mun mielestä se myös hukkasi kontrollia laumaan paljon enemmän kuin aikaisemmin.


maanantai 17. syyskuuta 2007

Tottistelua


Sunnuntaina aktivoiduin pitkästä aikaa tottistelemaan :)


Päivällä käväisin ottamassa nopeat treenit Sarin ja vesikoirien kanssa ja illalla lähdimme treenailemaan Hannan ja Veli Veetin sekä Katin ja Veli Inton kanssa.


Toivon kanssa otin vain suht nopeat ja lyhyet treenit. Luoksetulo oli erittäin nopea ja lopussa jopa pikkuisen törmäsi. Noudossa otin vain palautuksen ja tämäkin super nopea ja hyvä. Seuraamisessa olen taas vaihtanut kepin porkkanaan :) ja nyt otinkin pieniä pätkiä palkaten namilla aina kun Toivo oli tarpeeksi takana. Sain aikaiseksi aika onnistuneita pätkiä ja Toivo oli lähes koko ajan siellä missä kuuluukin :) Huonona puolena voin mainita sitten sen, että yhtään normaalia kävelyaskelta Toivo ei kylläkään ottanut. Persus ei tainnut nousta kertaakaan maasta :((( No, kaikkea ei voi saada ja Toivon tapauksessa pitää näköjään valita joko oikea paikka tai normaalinnäköinen asento. Ajattelin kuitenkin nyt jatkaa tällä tavalla ja katsoa minkänäköiseen lopputulokseen päädytään. Onhan tässä aikaa hinkkailla ja korjailla. Seuraavan kerran kisailen varmaankin vasta ensi keväänä/kesänä. Lopuksi otin Toivon kanssa vielä hieman kaukokäskyjä leikkien. Näissä ei mitään ihmeellistä. Hyvät ja nopeat asennonvaihdot :))


Pikku apina Viljo pääsi kentälle viimeisenä. Otimme aluksi lelun kanssa luoksetulon, pari noutoa ja hieman seisomisen alkeita. Vauhtia piisasi ja avustajana toimineella Katilla näytti olevan jossain vaiheessa hieman vaikeuksia pitää Viljoa kiinni :) Seisominen ei onnistunut aivan suunnitelmien mukaan. Viljo ennakoi palkaa ja sinkoili välillä ihan mihin sattuu. Jokunen onnistunut toisto kuitenkin saatiin aikaiseksi :)


Namin kanssa harjoiteltiin istumista, maahan menoa, kaukoja ja tuskallista seuraamista (tuskallista lähinnä sen takia, että Viljo puree aina välillä todella lujaa sormia yrittäessään ahnehtia nameja). Nämä sujuivat hmm. aikalailla vaihtelevalla menestyksellä. Viljo on hieman turhan nopea liikeissään ja ennättää yleensä tehdä myös tsiljoona väärää asiaa sen oikean lisäksi. Ihan hyviäkin pätkiä siellä joukossa oli, mutta ne vain joskus tahtovat hukkua kaiken sen hilluttelun ja hulvattoman pomppimisen joukkoon :)) Varsinkin seuraaminen oli tänään hieman yli-innokasta. Periaatteessahan Viljon seuraamisessa alkaisi olla kaikki palikat kasassa ja jos siitä vain saisi sen kaiken ylimääräisen pois, niin se olisi tosi hienon ja näyttävän näköistä. Viljohan tekee tosi innokkaasti, intensiivisesti ja käyttää hauskasti etujalkojaan :)


Lopuksi innostuin kokeilemaan ensimmäistä kertaa tokohyppyä. Helppo nakki :) Viljo ponkaisi heti sen ylitse. Pitää kuitenkin hieman miettiä, ennenkuin alan enemmän hyppyyttää, että miten se oikeasti kannattaisi opettaa.. Nyt otin lelun avulla ja Viljo ei oikeastaan ollenkaan keskittynyt siihen itse hyppäämiseen, vaan lähinnä syöksyi yli..


Velipojat Into ja Veeti olivat myös aivan superpäteviä :) Veli Into on vähintäänkin valovuoden Viljoa edellä joka asiassa :)) Tosin Kati taitaakin treenailla hieman ahkerammin kuin minä ;o)


Lopuksi Into ja Viljo pääsivät vielä hieman irrottelemaan ja veljeksillä tuntui olevan varsin hauskaa!! Ei merkkiäkään sellaisesta nahistelusta mitä pojilla on monesti laitumen reunalla, vaan nyt päästeltiin oikein kunnolla :)))

perjantai 14. syyskuuta 2007

Keskiviikon paimentelut


Käväisimme jälleen kerran paimentreeneissä.


Viljo oli ensimmäistä kertaa vuoroaan odotellessa levoton (vinkui, hyppi ja pomppi sekä repi ruohoa). Tähän astihan se on aina vaan maata möllöttänyt laitumen reunalla. 


Ajattelin etukäteen, että nyt Viljo on varmaan virtaisempi myös laitumella, mutta ei. Ihan samalla tavalla se meni kuin aina ennenkin. Ei tehnyt missään vaiheessa mitään tyhmää :) Kokeilin lyhyitä hakuja ja pieniä pätkiä kuljetusta. Suurimman osan ajasta annoin Viljon kuitenkin työskennellä aika vapaasti. Meni ihan ok. Jossain vaiheessa Viljolla tosin oli hieman vaikeuksia yhden uuhen kanssa. Uuhi ei oikein halunnut liikkua ja Viljo on kuitenkin vielä sen verran epävarma, että se mieluummin väisti kuin aloitti tahtojen taistelun uuhen kanssa. 


Mua kohtaan Viljo on kyllä tällä hetkellä niiiiin kiltti, nöyrä ja kuuliainen, että hiukan hirvittää. Nythän se ei vielä mitään haittaa kun koko paimennus on suurimmaksi osaksi pelkkää fiilistelyä. Mutta miten mahtaakaan käydä ensi vuonna?? Mä olen kuitenkin monessa asiassa perfektionisti ja varsin vaativainen. Enkä todellakaan ole parhaimmillani ylikiltin koiran kanssa. Toivon kovasti, että Viljo syttyy talven aikana lisää (ja kasvaa henkisesti), jotta varsinainen paimenkoulutus onnistuisi paremmin.

keskiviikko 12. syyskuuta 2007

alikiiiiiiitoa


Pk-sm:ien jälkeisellä viikolla käytin Toivon Piiralla. Ja ikävä kyllä Toivo ei todellakaan ollut kunnossa :( Sen koko selkä oli aivan täysin jumissa ja mutkalla (Piira ihmetteli, että miten se on edes pystynyt sm:issä hyppäämään). Ensimmäistä kertaa Toivo myös näytti kivuliaalta kun sitä hoidettiin :((


Kotihoito-ohjeeksi Piira määräsi nivelvalmisteen syöttämistä ja runsasta ravauttamista. Nyt olenkin käynyt Toivon kanssa juoksemassa suurinpiirtein joka toinen päivä puolesta tunnista tuntiin kerrallaan.  Muutaman kerran olen uskaltautunut myös pyörälenkille :) Yhdelle ihan lyhyelle pyörälenkille otin Viljonkin mukaan, mutta siitä ei oikein tullut mitään :( Viljo paineistuu jonkin verran siitä, kun joudun tappelemaan Toivon kanssa sopivasta vauhdista. Lisäksi Viljon ja Toivon askelpituus ja vauhti on niin erilainen, että siinä vaiheessa kun Toivo vasta kunnolla alkaa ravata on Viljon jo pakko mennä kiitolaukkaa.


Viime viikonloppuna käväisin Toivon kanssa agilityn piirinmestiksissä (tosin osallistuimme ainoastaan joukkuekisaan) ja eilen agilitytreeneissä. Selkeästi näkee, että nyt Toivo alkaa olla kunnossa sillä se kulkee tällä hetkellä TODELLA lujaa :) Musta tuntuu, että se ei ole koskaan aikaisemmin mennyt näin lujaa kuin nyt :)) Huonompi puoli onkin sitten se, että vauhdin myötä myös virheet näyttävät lisääntyvän ja koiran hanskassa pitäminen vaikeutuu.. Eilisissäkin reeneissä hinkkasi, hinkkasin ja hinkkasin yhtä kohtaa, eikä mitään vaikutusta. Sen jälkeen kun Toivo tiesi mihin rata jatkuu se reagoi ohjaukseen vain osittain enkä saanut sitä sen jälkeen enää kunnolla kääntymään :( Se vaan meni mihin lystää tein mä sitten mitä tahansa. Ei ole todellakaan helppoa tämä agility!!!

Pitkästä aikaa..


..ennätän tännekin jokusen rivin kirjoittaa :) 


Kaikennäköistä on tullut tehtyä ja puuhattua.


Toivon kanssa piipahdimme Oulussa elokuun puolivälissä. Suorituksemme oli huono, mutta silti kotiintuliaisena sm-pronssia. Tässä hyvin lyhyt kisakertomus:


Tottiksessa yritin pitää Toivon aika alhaisessa vireessä, joten se söi ehkä vähän suorituksen näyttävyyttä, mutta toisaalta pienensi virheiden mahdollisuutta :) Siltikin paljon ärsyttäviä pikkuvirheitä (vajaita perusasentoja ym.) :(


Jälki meni aika odotetusti. Janalla Toivo lähti etenemään suoraan, nosti hyvin jäljen ja lähti jäljestämään TIETYSTI väärään suuntaan :( Eikä meinannut millään edes suostua kääntymään!!


Maasto oli suurimmaksi osaksi varsin vaikeakulkuista: hakattua rankaa sikinsokin, tiheikköä, suota ja ainakin miljoona ojan ylitystä. Kaaduin ensimmäisen heti janalta lähdettäessä ja pari kertaa vielä matkan varrella.. Toivo kuitenkin ajoi jälkeä todella hyvin ja nosti varmanoloisesti kaikki kepit :)


Esineruutu oli pienoinen pettymys. Oikeastaan ainoa asia mitä olen tänä vuonna kunnolla treenannut ja se meni nyt ihan penkin alle :( Jos nyt jotain haluaa selittellä, niin maasto oli kyllä aika hankala (sellaista pienen pientä kumparetta koko ruutu täynnä). Ainoastaan kolme koiraa löysi kaikki esineet!!


Tiesin ihan heti kun ensimmäisen kerran lähetin koiran ruutuun, että ei tule onnistumaan :(( Toivo ei työskennellyt missään vaiheessa kunnolla, vaan lähinnä hillutteli ja juoksenteli. Tosi ärsyttävää :( En kertakaikkiaan voi käsittää mikä meillä tässä esineruudussa aina välillä mättää. Parhaimmillaan Toivo on aivan mielettömän hyvä ja sitten joskus se keskittyy lähinnä juoksemiseen ja esineiden löytyminen tuntuu jäävän ihan sivuseikaksi :((( Tällä kertaa saaliina vain yksi vaivainen esine :(((((