Plääh

Ei oikeastaan yhtään mitään päivitettävää.

Kuluvan kesän paimentelut eivät ole sujuneet ollenkaan suunnitelmien mukaan. Tavoitteena oli paimentaa ja paljon, mutta olosuhteiden pakosta en ole päässyt käymään lampailla kuin jokusen hassun kerran. Päädyimme pienen paimennusporukkamme kanssa vaihtamaan peltoa ja hankkimaan omat eläimet ja sen projektin kimpussa on hurahtanut yllättävän paljon aikaa. Nyt ollaan onneksi jo aivan loppusuoralla ja jahka pelto saadaan niitettyä ja heinät paalattua niin lampaat voivat tulla. Ehkä jo huomenna tai ylihuomenna :)

Onneksi olen sentään päässyt vierailemaan muutamalla pienellä tilalla koirieni kanssa ja välillä auttamaan ihan käytännön töissäkin :) Maanantaina kävin Cassin kanssa Vammalassa auttamassa Outia neljän erittäin liukkaasti liikkuvan pässinuorukaisen kanssa. Pojat eivät todellakaan halunneet eivätkä myöskään uskaltaneet poistua loppuunkalutusta metsätarhastaan! Outi oli niitä jo aiemmin yrittänyt omalla koirallaan siirtää, mutta pojat sinkoilivat joka suuntaan kuin pingispallot ja homma oli täysin mahdoton yhdelle koiralla. Kahden koiran ja useamman ihmisen voiminkaan pässien siirto ei ollut mikään ihan helppo juttu!! Pojat menivät lujaaaaaa, väistivät ihmistä, väistivät koiraa ja sinkoilivat erisuuntiin. Pikkuhiljaa ja yhteistyötä tehden koirat kuitenkin saivat painettua pässit tarhasta ulos ja sen jälkeen matka uudelle laitumelle sujui vikkelästi. Outikin taisi tehdä samalla uuden maailmanennätyksen takaperin juoksussa ;o)

Vaikka lammastunteja on koirille kertynyt tänä kesänä säälittävän vähän, niin kehitystä on silti tapahtunut! Koirista varsinkin Cass tuntuu menneen aivan huimasti eteenpäin ja se alkaakin olla varsin makea ja tehokas peli <3 Itsellänikin alkaa olla monen asian suhteen selvä mielikuva miltä homman pitäisi näyttää ja myös miten siihen hyvään lopputulokseen päästään. Kiitos hurjan hyvien koulutusten ja kouluttajien joiden opeista olemme tänä kesänä saaneet nauttia!!

Jos paimennusta on tullut tehtyä vähän, niin kaikkea muuta sitten vieläkin vähemmän.. Itseäni jo pitkään vaivannut motivaation puute ei ole vieläkään osoittanut parantumisen merkkejä, eikä treenaaminen kiinnosta yhtään. En jaksaisi millään opettaa yhtään uutta tokoliikettä ja olenkin miettinyt olisiko tässä hyvä hetki lopettaa koko tokoilu? Pk-lajien suhteen tilanne ei ole yhtään parempi. Voitto on päättänyt jäädä kääpiöksi, enkä saa itseäni motivoitua tekemään yhtään mitään kun en usko siitä potentiaalista pk-koiraa itselleni kasvavan. Pitäisi varmaan laittaa se myyntiin, kun nyt se lojuu täällä vaan tyhjänpanttina. Siitä tulisi takuulla oiva peli jollekin tavoitteelliselle agility- tai tokoharrastajalle.




- Posted using BlogPress from my iPhone

Video

Julkaistaanpa pitkästä aikaa yksi Voitto video. Ei ole kyllä mikään kovin häävi.. Lähinnä jotain epämääräistä puuhastelua. Olen treenannut viime aikoina niin vähän ja tuntuu ettei Voittokaan muista enää yhtikäs mitään..

Voi motivaatio missä piileskelet? Jos joku on treeniseuraa vailla, niin viestiä vaan tännepäin!! Ei tästä mun touhusta tule muuten yhtikäs mitään. Alan olla aivan liian laiska.. :(

Kesän alkua

Harrastusten parissa hiljaiseloa. Kotipihassa sen sijaan on tullut puuhasteltua ahkerasti! Uusia kukkapenkkejä on ilmestynyt useampikin ja lisäksi on istutettu, kitketty ja muokattu pihaa uuteen uskoon. Omenapuut ja kesäkukat aloittelevat kukintaansa ja pihassa alkaakin olla vehreää ja kaunista.


Päärynäpuu on tehnyt ensimmäiset kukkansa :) Toivottavasti syksyllä saadaan satoakin!



Suurin uusista kukkapenkeistä. Äiti tekee omassa puutarhassaan jälleen jotain pihauudistusta ja kasvit on tuotu sieltä. Ei hajuakaan mitä rehuja ovat :P



Kasvihuoneessa kasvuaan aloittelevat mm. tomaatit, kurkut, paprikat ja salaatit. Nam.



Uusi mansikkamaa. Vanha oli päässyt hieman levittäytymään ja peitti lähestulkoon koko kasvimaan.. Uudistus tulikin tarpeeseen :P



Kasvimaa. Vielä ei hääviltä näytä, mutta syksyn tullen toivottavasti satoa tuottavat ainakin peruna, porkkana, retiisi, herne, pavut, punajuuri, lanttu, maissi, purjo, kukkakaali, parsakaali ja ruusukaali.



Kanalan uusia asukkaita <3 Nämä siivekkäät eivät ole ainoastaan kesävieraita, vaan he ovat tulleet jäädäkseen. Leppoisia kavereita! Huomattavasti sopuisampia kuin aikaisempien vuosien kesäkanat.



Munatuotantokin on käynnistynyt mukavasti :)



Ankat nauttivat kesästä :)

Laitetaan loppuun vielä jokunen koirakuuluminen. Lähinnä hiljaiseloa on tosiaan tullut vietettyä, mutta ollaan me sentään jossain käyty ja jotain touhuttu :)



Jämin leirillä saatiin viimein otettua jo pitkään suunnitteilla ollut sukupolvikuva. Kuvassa poseeraavat Toivo, Rimma, Puuma ja Isla. Neljä sukupolvea huippukoiria <3



Paimennuskautta on aloiteltu ja ahkerasti eri koulutuksissa käyty neuvoja ja oppeja hakemassa. Jättimäinen työ on edessä, mutta ehkä me pikkuhiljaa kehitytään :)

Leen pentuprojekti on saatu päätökseen ja viimeinenkin pentu on muuttanut uuteen kotiin. Matka on ollut täynnä uskomattomia käännöksiä, välillä on tuntunut tosi raskaalta ja olen ajatellut ettei ikinä enää! Viimeiselle pennulle kodin löytäminen tuntui aivan uskomattoman haastavalta ja jossain matkan varrella ehdin itsekin tehdä päätöksen että myyn Voiton pois ja tarjoan kodin tälle epäonniselle pennulle. Näin ei kuitenkaan lopulta käynyt, mutta ehdin työstää mielessäni Voiton lähdön ja saattaa olla että laitan sen jokatapauksessa myyntiin jossain vaiheessa. Mutta katsotaan nyt. Aika näyttää.

Pikapäivitys

Vieläkö jaksais yrittää päivittää? Väsynyt, väsynyt, väsynyt. Siinä tiivistetysti tämän hetkinen olotila.

Metkun tulokset (tai pikemminkin tuloksettomuus) eivät riittäneet tuomaan meille osallistumisoikeutta toko sm:iin. Sinänsä aivan sama, sillä en ole pahemmin treenannutkaan (eikä enää kiinnosta sitäkään vähää). Eikä Metkun kunnostakaan tiedä. Ei sen kanssa edes voi niin paljon treenata kuin tarve oikeasti vaatisi.

Tokokoulutuksessa olen sen kanssa kertaalleen käynyt. Tunnaria kokeiltiin lelulla hetsaamalla ja keskeyttämällä/huomauttamalla jos hätiköi. Hyvä harjoitus, muttei sujunut meiltä kovin kaksisesti.. Kotona olen kokeillut samaa pariinkin otteeseen ja aika samanlaisella lopputuloksella. Metku ei vaan petraa eikä välitä.

Leen pitäisi kisata sm:issä, mutta toivon kovasti että se aloittaisi juoksun eikä meidän tarvitsisi mennä.. Lupaavalta ainakin nyt näyttää, sillä Metku aloitti omansa eilen ja Lee yleensä seuraa viikon sisällä :D En ole siis juurikaan treenannut Leenkään kanssa.. Seuraamisen yhteydessä tehdyt häiriötreenit ovat sekoittaneet sitä, eikä se näytä tekevän enää ollenkaan esim. liikkeestä maahanmenoa. Paikallamakuuta ei ole treenattu myöskään käytännössä ollenkaan ja kehätreeneihin ei huvita mennä.

Paimennus sentään on kivaa!! Next Step-ryhmän kautta löytyi lähistöltä treeniseuraakin ja nyt onkin ollut mukava harjoitella! :) Olen ehtinyt käydä tänä keväänä jo kahdella paimennuskurssilla ja yksissä kisoissa. Haastavaa on edelleen, mutta tosi hyviä vinkkejä ollaan saatu ja jahka saan omat muuvini kohdalleen niin uskon kehitystä tapahtuvan!!

Kisakausi korkattiin viime lauantaina 1-luokan kisoilla Mahnalassa. Lee oli turboahdettu ja vauhtia oli ehkä miljoona.. Itse menin liikaa mukaan sen draiviin, enkä saanut tilannetta kunnolla missään vaiheessa haltuun. Lee puski liian lujaa ja työnsi peruskuljetuksessa lampaita ohitseni. Ei mennyt maahan ja kaikki muukin tapahtui aivan liian nopeasti. Itse sekoilin ja lähdin ajamaan tolpankierron jälkeen kohti häkkiä ym. mukavaa.. Pisteitä haalittiin kuitenkin yllättävän paljon. Peräti 87!! Sillä irtosi ykköspalkinto ja myös ensimmäinen sija!

Mitä vielä? Leen poikien pallit seilailevat edelleen. Jos eivät kohta aloilleen asetu, niin tuskin enää laskeutuvatkaan. Taitavat jäädä pallipuoliksi suurin osa :( Ipakaan ei ole vielä löytänyt omaa kotia. Asia rassaa itseäni koko ajan enemmän. Päätä särkee jatkuvasti ja eilen oli niin paha olla että melkein oksensin. Välillä kaduttaa koko pentuprojektiin suostuminen. Kivoja pentuja ja ihania omistajia, mutta myös niin paljon pieleen menneitä asioita. Tässä vaiheessa kaiken pitäisi olla kivaa ja ihanaa ja mahdollisten murheiden vielä vuosien päässä!




- Posted using BlogPress from my iPhone

Aamun maastoilut

Sarin kanssa aamutuimaan Karkun suunnalla jäljestelemässä ja esineruutuilemassa.

Sari tallasi Voitolle pari lyhyttä jäljenpätkää (ehkä 50m?). Matkan varrelle muutama hassu nami ja jäljen loppuun namipurkki. Vanhentuivat sen verran mitä Sarin koirille jälkiä tallatessa kului aikaa :)

Jäljellä numero yksi Voitto oli pihalla kuin lumiukko :P Ensimmäinen vieraan tekemä jälki, eikä namejakaan samaan malliin kuin aikaisemmin. Pentu parka ei meinannut millään tajuta mitä ollaan tekemässä ja seikkaili jäljen sivussa. Loppuunasti kuitenkin selvittiin.

Hetki mietiskelyä autossa ennen toista yritystä ja jäljelle numero kaksi ampaisikin aivan erilainen Voitto :) Nyt pennulle oli kristallinkirkasta mitä sen kuuluu tehdä ja matkaan lähdettiin melkoista kyytiä. Yksi pieni pyörähdys alussa ja sen jälkeen Voitti puksutti innolla ja varmasti eteenpäin. Nameja ei tainnut syödä yhtäkään ja sen verran vauhdilla meni, että ohitti loppupurkin.. Sari oli lopettanut jäljen keskelle metsää ja Voiton ohittaessa purkin vaistomaisesti pysähdyin ja päästin liinasta irti. Voittoa tämä ei haitannut, vaan ihan yksin hän jatkoi matkaa ja jäljesti tielle asti. Juoksenteli siellä aikansa ja tuli sitten lopulta kutsusta takaisin ja bongasi purkin. Luulen että Voiton jäljet vanhenevat hyvin pian ja niihin lisätään muutenkin haastetta :) Noin tuore jälki oli Voitolle ainakin pala kakkua ja se pääsi vain juoksemaan hajutunnelissa. Sillä on aivan loistava nenä ja se on luonnostaan niin motivoitunut sitä käyttämään, että veikkaan sen rakastavan haasteita :D

Esineitäkin harjoiteltiin. Sari kävi viemässä ruutuun yksitellen kaksi helpohkoa esinettä ja annoin Voiton nähdä esineiden viennit. Hienosti löytyivät molemmat :) Voitto etsii niin kauan kunnes se esineen löytää. Kertaakaan se ei ole vielä luovuttanut, eikä tullut ilman esinettä takaisin. Molempien esineiden löydyttyä se ja meidän kerätessä merkkejä pois se jatkoi innolla ruudussa juoksentelua ja uusien esineiden etsimistä.

Isot koirat saivat myös etsiä muutaman esineen ja lopuksi käytiin lyhyellä lenkillä. Keli ei todellakaan meitä näissä treeneissä suosinut.. Räntää, vettä ja aivan hiton kylmä! Onneksi koirat olivat päteviä :)




- Posted using BlogPress from my iPhone

Sunnuntai

Sunnuntaina pakattiin viisi koiraa Riitan autoon ja huristeltiin päiväksi Paimioon. Ohjelmassa lammastelua ja tokoilua kolmen pennun sekä Leen, Cassin ja Tikan voimin :) Mukana menossa Leen lapsista Voitto, Ipa ja Rin.

Paimennuksella aloitettiin tai ainakin kovasti yritettiin :P Pässipojat eivät todellakaan olleet yhteistyöhaluisia!! Aluksi jumpittelivat, eivät halunneet ulos, jne. Ulkona porhalsivat hetkenpäästä aidoista ja koirista läpi ja vetivät pukkilaukkaa pitkin pihaa. Laitettiin ne sitten takaisin sisällä.. Tämän jälkeen kokeiltiin samaa kolmella todennäköisesti tyhjäksi jääneellä uuhella, mutta nämä tädit olivat puolestaan aivan liian liukkaita edes ajatella pikku pennuille.. Leen haettua kertaalleen tädit pitkin maita ja mantuja päätettiin siirtyä suosiolla sisälle.

Pässitkin olivat kuulemma olleet sisällä hyvin yhteistyöhaluisia. Pikkaisen jähmeitä, mutta liikkuneet kyllä koiran alta pois. Ajattelin että liikutan niitä vähän Cassilla ja jos ovat ok, niin kokeillaan sitten Leen pentusilla. Muutama kierros karsinaa ympäri meni hyvin ja ehdin jo ottaa Voitonkin matkaan mukaan. Sen jälkeen yhdellä pässillä meni kuppi totaalisesti nurin ja se latasi karsinan toisesta päästä täydellä vauhdilla Cassin kylkeen.. Cass teki pienen väistöliikkeen ja itse nappasin Voiton pikaisesti turvaan. Onneksi se ei jäänyt alle! Äkkiä pentu pois karsinasta ja Cass sai jatkaa hommia. Se likka taitaa olla melkoisen kova luu!! :-O Ei ollut millänsäkään tapahtuneesta. Täysin intensiivisesti ja rauhallisesti jatkoi pienen väistöliikkeen jälkeen työskentelyä. Liikutin pässejä vielä muutaman kierroksen ja kertaalleen ne juoksivat suurinpiirtein Cassin päältä kun se makasi littanana tuijottamassa niitä seinän vieressä. Tällöinkin se oli täysin cool. Ilmekään ei värähtänyt vaikka eläimet rullasivat lähestulkoon päältä. Taitaa olla isänsä tyttö! :) Tosi kurjaa tietysti että puskeminen pääsi tapahtumaan ja onneksi ei käynyt pahemmin!! Cass on kuitenkin vielä niin nuori ja hyvin kokematon. Mukavaa kuitenkin nähdä että Cass alkaa vihdoinkin lunastaa niitä odotuksia mitä siihen on asetettu ja osoittamaan niitä ominaisuuksia mitä sen ottaessani toivoinkin saavani :) Siitä tulee takuulla isona tyttönä sairaanmakee!!!

Koska pässit olivat kokonaan pois laskuista liikuteltiin pentusten kanssa pikkaisen uuhia sisällä. Ipa ja Rin taisivat tehdä kaksi kierrosta ja Voitolle riitti yksi. Alkuun kaikkia pikkaisen jänskätti ja ainakin Voitto nautti myös lampaanpapanoita. Alkujännityksen mentyä ohi Ipa kiinnostui kovasti lampaista ja väläytteli samanlaisia intensiivisiä elkeitä kuin äitinsäkin <3 Voitolla puolestaan meni homma hieman överiksi.. Hyviä pätkiä ja sitten pätkiä jolloin Voitto olisi mieluusti laittanut lampaisiin huomattavasti enemmän vauhtia. Rin ei tällä ensimmäisellä kerralla vielä syttynyt. Lisää aikaa ja käyntejä lampaita katsomassa, niin sitten varmasti :)

Paimentelujen jälkeen sitten tokoa ja teekupin ääressä rupattelua.

Olen kyllä edelleen aivan supertyytyväinen Leen lapsosiin! Tasapainoisia, avoimia, reippaita ja tosi keskittymiskykyisiä pentusia. Ipa ja Rin olivat molemmat niin hienoja koiranalkuja, että melkein pakahduin ylpeydestä!! Ja aivan hurjan taitavia ja osasivatkin jo vaikka mitä :)

Kiitos kaikille mukavasta päivästä!! Oli ihanaa nähdä <3




- Posted using BlogPress from my iPhone

Ihanaa kun koulutus tuottaa tulosta!

Pääsiäistreenit Sarin kanssa ProCaniksella.

Metku:
• Luoksetuloja. Olen työstänyt törmäämistä luopumisen kautta ja ainakin tällä hetkellä näyttää lupaavalta!! Ensimmäistä kertaa ikinä Metku oikeasti miettii mitä se on tekemässä, eikä vaan singahda mistään välittämättä sivulle :)

• Seuraamista. Myös tämä näyttää ja tuntuu hyvältä! Sarikin kommentoi samaa :) Tässäkin olen käyttänyt luopumista ja viivettä ennen palkkaamista ja se on rauhoittanut Metkua mukavasti. Turhan tiivis on välillä, mutta sekin asia on jo työn alla ja korjaantumaan päin.

• Jääviä. Vahvistelin asentoja takaperin kävelystä. Hyvältä näyttivät nämäkin :)

Lee:
• Merkin kiertoa. Kävin ennen treenejä shoppailemassa XXL:ssä ja mukaan tarttui iso merkkikartio. Sitä piti tietysti testata. Leellä on taipumusta laajentaa kaarta kierroissa, joten kuulen että tätä joutuu hieman työstämään..

• Häiriöseuraamista. Keskiviikon treeneissä työstettiin ensimmäisen kerran tätä Riitan kanssa kontaktin tarjoamisen kautta. Nyt siis toinen kerta kyseistä treeniä ja kylläpäs olikin aivan huimasti parempi!!! Ensimmäisellä kerralla kun Sari hillui ja usutti merkille Lee käänsi korvat luimuun mutta piti paikkansa. Tämän jälkeen ei enää häiriintynyt mitenkään vaan tarjosi hyvää kontaktia ja seuruuta vaikka Sari parhaansa mukaan häiriköikin. Huippua!!!! :) Nyt kaivattaisiin kovasti kimppatreenejä, että saataisiin tehtyä samaa harjoitusta kun toiset koirat oikeasti singahtelevat niille ihanille merkeille, ruutuun ja kapuloille. Eli jos joku on treeniseuraa vailla, niin yhteyttä tännepäin!! :D

Voitto:
Voittokin oli ihan pro! Alkuun leikkimistä, noutoa, kiertoja ja putkeakin kokeiltiin. Noudot ovat menneet huimasti eteenpäin ja samaten kiertämään Voitto lähtee yhä vain kauempaa. Vauhtiakin on tullut hurjasti lisää. Putken läpi juokseminen oli Voitolle myös pala kakkua :)

Namijuttuina tehtiin seuraamista, tunnarikapulan piilotusta ja kaukoja. Oikein hienosti nämäkin. On se vaan pätevä poika :)


- Posted using BlogPress from my iPhone