Leirielämää

T-leiri järjestettiin tänä vuonna Virroilla lomakeskus Marttisen hienoissa maisemissa. Keli oli helteinen, mökit upeita ja järvi aivan vieressä :) Miinuksena pienehköt treenikentät, ulkopuolisten suuri määrä (viikonlopun aikana Marttisissa vietettiin myös mm. häitä:) ja hieman tavallista vaisummaksi jäänyt leiritunnelma (porukka jakaantui pienempiin sakkeihin ja lymyili iltaisin omissa mökeissään:)

Perjantai:

Viljo aloitti leirin tokolla :) Kouluttajana leirillä oli jo vuosia Suomen tokonvalmennusrengasta koulinut ruotsalainen John "Jonte" Eklöf (leirillä myös Rölliksi ristitty:P). Ei mikään oma kouluttajasuosikkini. Jonte on kyllä tarkka kouluttaja, hyvä viemään osaavia koirakoita eteenpäin ja laittamaan heitä työskentelemään välillä myös epämukavuusalueella. Sen sijaan nuoren ja kovin keskeneräisen koiran kanssa en olisi välttämättä Jonten oppiin mennyt.. En pitänyt kaikista näkemistäni treeneistä ja osan asioista olisi voinut opettaa helpommin ja paremmin jollain toisella tapaa. No, niin tai näin. Tiesin mitä tuleman pitää ja tiesin myös että Jonten tyyli sopii varmasti omille koirilleni.

Viljon kanssa halusin ensimmäisenä neuvoja seuraamiseen. Kerroin ongelmaksi epäsiistiyden ja sen etten itse näe mitä koira tekee (=vaikea korjata). Tehtiin yksinkertaisesti vain harjoitusta jossa kävelin eteenpäin Jonten käskyjen mukaan ja Jonte kertoi milloin seuraaminen on huonoa. Tämän jälkeen kielsin koiraa. Toimi ilmeisesti loistavasti! Tai ainakin katsojat kommentoivat Viljon seuruun näyttäneet tosi hyvältä :)) Jonte oli sitä mieltä Viljon vire on liian korkea ja se yrittää aivan liikaa (mikä yllätys;) Jatkossa pitää käyttää avustajaa ja puuttua heti kun Viljo alkaa keulimaan. Lisäksi pitäisi opettaa koira reagoimaan paremmin pelkkään äänensävyyn (kisoissa voi sitten pelkällä painokkaalla seuraa-käskyllä laskea Viljon virettä optimaalisemmaksi).

Toisella kierroksella tein ohjattua noutoa. Kerroin kapulanoton olevan välillä aika ruma ja paluuvauhti ei ole koskaan yhtä nopea kuin kapulalle meno. Näissä ei kuitenkaan Jonten mielestä ollut mitään vikaa :) Jonte oli sitä mieltä ettei Viljon tyyppisellä koiralla paluuta saa koskaan samanlaiseksi kuin menovauhtia. Tai saisi, mutta se edellyttäisi vauhdin poisottoa kapulalle mentäessä. Ohjatussa keskityimmekin lopulta suuntiin. Viljon tulisi lähteä suuntakäskyllä 90 astetta vasemmalle tai oikealle ja vasta hae-käskyllä kaartaa kapulalle. Tätä treenattiin ihan vain siten, että annoin suuntakäskyn ja jos Viljo yritti kaartaa kohti kapulaa kielsin ja pysäytin. Vasta kun Viljo suostui siirtymään kunnolla haluamaani suuntaan se sai palkaksi syöksyä kapulalle. Toimi aika ok. Aion jatkaa tätä treeniä kotona, mutta saattaa olla että muokkaan harjoitusta hieman itselleni mieleisemmäksi :)

Lopuksi tehtiin häiriöistumista porukalla. Viljo meni kaksi Jonten käskystä maihin. Tämän jälkeen se muisti mikä on homman nimi ja sen jälkeen sitä ei enää pystynyt huijaamaan.

Lauantai:

Aamupäivästä metsään ja kohti ihka ensimmäisiä (ja ehkä myös viimeisiä;) EK treenejä. Esineruudulla aloitettiin ja Viljo pääsi viilettämään ruutuun toisena. Suht kelvollinen suoritus. Kaksi ekaa nopeasti (keskeltä ja takaa). Lähiesinettä tahkottiin tovi. Viljo singahti aina vauhdilla liian kauas ja nenäkään ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla :-/ Esineenä vaikeahko crocsin palanen.

Sitten niihin helppoihin ja mukaviin uusiin juttuihin :) Aluksi pudotettu. Näytin Viljolle kun tiputin esineen ja kävelin sitten 50m päähän lähettämään. Vauhdilla meni ja tuli :) Ei varmasti vaatisi kuin pari toistoa ja meillä olisi suht kelvollinen kisaliike :). Pikkuesineen etsintä oli yhtä helppo nakki. Tässäkin Viljo tosin sai nähdä esineen (avain) etukäteen ja kuinka se piilotettiin ruutuun. Hyvin löysi ja palautti. Luovutuksessa tiputti ekalla kertaa avaimen liian aikaisin. Uusinnalla osasi jo paremmin sihdata kämmeneen :)

Iltapäivällä suurta epätoivoa ja masennusta Viljon kanssa agilityssä. Kouluttajana Kirveskosken Minna. Rata oli vaikea, Viljo kuuma ja itse olin suorastaan sairaan huono :( En vain yksinkertaisesti osaa ohjata sitä. Ajoitukseni on aina pielessä ja Viljo syöksyilee ihan mihin sattuu. En tiedä onko se sen nopeampi kuin muutkaan koirani, mutta se reagoi aivan kaikkeen paljon nopeammin ja voimakkaammin ja se on tälläiselle tumpelo-ohjaajalle täysin mahdoton koira ohjata :(

Sunnuntai:

Aamupäivästä Metkun kanssa liitämään :) Rata oli huomattavasti helpompi ja sitä tehtiin pikku pätkissä. Sopi meikäläiselle loistavasti :D Suorastaan terapeuttista lauantaisen katastrofin jälkeen :))) Metkukin oli oikein pätevä!

Iltapäivästä jälleen tokoilua Viljon kanssa. Teimme temppurataa. Jonte keksi tehtäviä ja me yritettiin Viljon kanssa parhaamme mukaan niistä selviytyä :) Alku sujui oikein hyvin, mutta tehtävien vaikeutuessa (monta kapulaa rinnakkain, joista piti nostaa yksi tietty) alkoi ongelmia ilmaantua. Viljo lakkasi kuuntelemasta. Arpoi vain ja yritti onnistua lisäämällä vauhtia :-/ Se meidän perusongelma siis. Jonte sanoi, että Viljo kuuntelee suht hyvin mutta sen pitäisi oppia rauhoittumaan. Nyt se vain lisää kierroksia ja alkaa sitten lopulta arvailemaan. Pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän tämäntyyppisiä treenejä myös kotona!!

Toiselle tokokierrokselle pääsi Toivo :) Otin kaukoja, missä kerroin ongelmaksi sen että Toivo on liian innokas ja liikkuu tästä syystä paikoiltaan. Tehtiin aluksi yksi kisamainen mikä suht ok. Tämän jälkeen hinkattiin erityisesti seiso-istu vaihtoa lähempää. Tämä oli aika turha treeni.. Jonte halusi, että äänenpainolla ja huomauttamalla saan Toivon ajattelemaan ja tekemään parempia vaihtoja. Ei oikein onnistunut. Aina yhtä iloisesti pompahti Toivo-setä :) Käytettiin tähän koko aika (12min) ja en tiedä saatiinko yhtäkään kelvollista vaihtoa :-/ Yhtään mitään en ainakaan usko Toivon tästä treenistä oppineen :) Jonte sanoi Toivon laittavan liikaa voimaa vaihtoihin ja sanoi myös että Toivon kanssa voisi hinkata tätä vaikka kolme tuntia. Niin totta :)

Kiitos kaikille kivasta leiristä! Ensi vuonna uudestaan :)

Lutraaja vauhdissa :)