Perjantai oli varsinainen tehopäivä: tottista, jälkeä, esineitä ja pelastuskoiratouhuja :)
Heti aamuvarhaisella raahauduin Niihaman kentälle tokoilemaan Sarin ja vesikoirien kanssa.
Toivolla otin seuraamista, jääviä liikkeitä ja ruutua. Seuraaminen oli yllättävänkin hyvää :) Toivo piti hienosti paikkansa, eikä ollut edes kovin tiivis. Kävelin suht hitaasti pitkiä, rauhallisia pätkiä ja Toivon persus pysyi melkein kokoajan ylhäällä. Ihmeellistä. Yleensä Toivo liikkuu melkein istualtaan hitaat osuudet :)
Kaikki jäävät liikkeet onnistuivat superhyvin :) Olen nyt hiukan selkeyttänyt käskytystäni ja muokannut käskysanoja mahdollisimman erilaisiksi. Istumisessa on käytössä korkealla äänellä sanottu, venytetty "siiiit". Maahanmenossa matalalla, voimakkaalla äänensävyllä sanottu, aika painostava "DOWN" ja seisomisessa hiljainen, rauhallinen ja tasapaksu "top". En tiedä onko tämä auttanut vai mikä, mutta nyt ei tosiaan mitään ongelmia asentojen kanssa. Tosi varmanoloisesti Toivo otti jokaikinen kerta oikean asennon. Hienoa :)
Viljo pääsi peräti kaksi kertaa kentällä. Otin ensimmäisellä kerralla vauhtiliikkeitä lelulla: ruutua, luoksetuloa, noutoa ja seisomisen alkeita. Kaikki muut hyviä, mutta ruutuunmeno tökkii taas :( Hitsi. Siitä ei varmaan koskaan tule sellaista kuin haluaisin :(((
Toisella kerralla otin sitten namiliikkeitä: seuraamista, luoksetulon perusasentoa, liikkeestä istumista ja kaukoja. Näissäkään ei mitään erikoista. Seuraamista on kyllä tuskallista harjoitella, sillä Viljo on MEGA-ahne ja PUREE sormia, kun yritän antaa sille nameja :(( Tästä syystä suurin osa nameista lentää aina maahan ja harjoitus ei etene ihan halutulla tavalla (eikä palkkakaan aina tule aivan siihen kohtaan mihin pitäisi..).
Tokoilujen jälkeen lenkille ja sitten kotiin syömään + päivälevolle ennen illan pelastuskoiratreenejä :))
Tarkoituksenani oli mennä treenipaikalle jo hyvissä ajoin etukäteen ja ottaa kaikessa rauhassa esineruutua. Ruuhkasta (ja hieman liian myöhään lähtemisestä:) johtuen treeneistä tuli kuitenkin hieman suunniteltua hätäisemmät..
Tein esineruudun aika haastavaan kohtaan. Alue oli muuten tasaista, helppokulkuista maastoa, mutta aivan alueen takaosassa nousi kallio. Kallion päälle pääsi kuitenkin helposti nousemaan, joten päätin sijoittaa kaikki esineet sinne :) Toivo pääsi ensimmäisenä hommiin ja sitä odotti kallion päällä kolme isohkoa esinettä. Muutaman kerran Toivo kaartoi juuri ennen kalliota alueen poikki, mutta sitten se tajusi nousta ylös ja bongasi yhden esineistä. Tämän jälkeen toinenkin esine löytyi hienosti ja nopeasti, joten päätin lopettaa siihen. Taitava Tonanza <3
Toivon jälkeen hain autosta Sirun ja Hipsu sai käydä etsimässä viimeisen esineen. Sirun kanssa kävimme yhdessä myös piilottamassa Viljolle yhden esineen kalliolle :) Viljolle kallio olikin aika haasteellinen. Se etsi tosi hyvin ja sisukkaasti, mutta ei millään tajunnut nousta kalliolle, vaan kääntyi aina kallion juurella ympäri. Helpotin kävelemällä esinettä kohti ja lopulta Viljolla välähti ja se tajusi nousta kalliolle. Sen jälkeen esine löytyikin nopeasti :)
Esineruudun jälkeen koirat pääsivät autoon lepäilemään ja minä lähdin rämpimään maalimieheksi isompaan etsintäharjoitukseen. Etsinnän päätyttyä otimme muilla koirilla pienempiä harjoituksia. Viljolle otin tällä kertaa vain yhden maalimiehen. Palkkana narupallolla leikkimistä. Viljon kohdalla olen viimeaikoina pohtinut kovasti nimenomaan tätä palkkausasiaa. En nimittäin oikein vieläkään osaa sanoa mikä sille on paras palkka :( Viljohan on sika-ahne, mutta namit eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin etsintätouhuissa. Leluistakin Viljo tykkää, mutta niissäkään sillä ei ole mitään suosikkia. Välillä musta tuntuu, ettei se palkkaannu kunnolla oikein mistään ja välillä se taas leikkii ihan kivasti. Samanlaista maanista suhtautumista leluihin sillä ei kuitenkaan vielä ole kuin Toivolla ja Sirulla (nehän palkkaantuvat monessa tilanteessa jo pelkästään siitä, että ne vain saavat sen lelun. Eikä niiden kanssa tarvitse tai aina edes kannata hullun lailla riehua (mikä taas puolestaan sopii hyvin mulle, sillä olen tosi laiska:)).
Lopuksi vielä jäljestystä:)
Sari oli ystävällisesti käynyt tekemässä Toivolle jäljen ennen treenien alkua :) Mittaa jäljellä oli ehkä kilometri ja treenailujen lomassa se ehti vanhentua peräti neljä tuntia :D Jäljellä oli useampikin kulma, yksi piikki, muutama keppi ja jäljen päässä spesiaaliherkkuna jättipallo :) Toivo ajoi tosi hyvin. Jäljen ikä ei kyllä mitenkään näkynyt työskentelystä, joten ilmeisesti parin tunnin lisäys ei metsäjäljellä tunnu missään.. Piikin kohdalla Toivo hieman oikaisi, eikä käynyt ihan kärjessä asti. Kaikki kepit nousivat tälläkin kertaa loistavasti ja Toivo oli huippuiloinen löytäessään iki-ihanan pallonsa jäljen päästä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti