maanantai 5. lokakuuta 2020

maanantai

Aamusta kentälle. Tällä kertaa ei tarvinnut edes yksinään puuhastella, joten Voitto pääsi tekemään evl:n liikkeitä liikkuroituna. Meni aivan superhyvin ❤️ Meillä on aiemmin ollut isoja ongelmia monissa liikkeissä. Voitto on ollut tosi huono bongailemaan kauempana olevia kohteita, eteenmenon kanssa on takuttu urakalla ja luoksetulon stopit ovat olleet huonoja. Vaan eivätpä ole enää! 😊 Eteenmenoja olen työstänyt aika paljon kotipihassa lähettämällä Voittoa milloin mihinkin. Se on selvästi tuottanut tulosta, sillä kaarratus ja haahuilu jotka meillä aiemmin ovat olleet riesana, tuntuvat jääneen pois. Tänäänkin Voitto teki pari aivan luotisuoraa eteenmenoa hyvällä vauhdilla. Luoksetuloihin olen myös nykyään tosi tyytyväinen! Vauhti on hyvä ja Voitto pysähtyy napakasti. 

Koko treenissä ei oikeastaan montaakaan korjattavaa kohtaa ollut. Voitto teki juuri niin hyvin kuin se parhaimmillaan osaa 😘 
Tokoilujen jälkeen esineitä. Käytettiin käyttökoirien ruutua ja sijoitettiin sinne neljä esinettä. Kaksi taakse ja kaksi suht lähelle. Keli oli varsin ideaali (mukava pieni tuulenvire) ja kaikki koirat löysivätkin esineet nopeasti ja reagoivat hajuihin jo kaukaa. Omista koiristani ruudussa viilettivät Whip ja Epic. 

Aamun pienen tihkusateen jälkeen keli muuttui niin upeaksi, että jäin treenailujen jälkeen vaeltelemaan kankaille useammaksi tunniksi. Tähän mennessä kulunut syksy on kyllä tarjoillut parastaan ja aivan mahtavia ulkoilukelejä on riittänyt! Toivottavasti saadaan nauttia hienosta syksystä mahdollisimman pitkään. 
Kotimatkalla tuli pysähdyttyä vielä laitumella. Perjantain kisasta sisuuntuneena päätin laittaa mm. jaot tehotreeniin. Harjoittelin niitä jo eilen ja tänään sitten lisää jakopeliä Reiskan ja Cassin kanssa. Omat lampaani ovat hieman turhan helppoja jakaa.. Ne ovat myös tosi erilaisia kuin vaikka Someron kisalampaat ja ihan samoja juttuja en niiden kanssa valitettavasti pysty tekemään 😕 Omat lampaani väistävät enemmän ihmistä, enkä edes pääse aivan niiden iholle asti missään vaiheessa. Tein aluksi koko porukalla, mutta ne jakaantuivat niin helposti että pienensin porukan viiteen. Kaksi valkoista ja kolme tummaa. Näistä sitten erilleen aina kaksi tummaa. Hyvä treeni! Yritin itse järjestellä lampaita ja työstää samalla koirien liikkeitä ja flänkkejä paremmiksi. Sopivan raon auetessa tehtiin tietysti myös niitä varsinaisia jakoja ja annoin koirien työstää ja pitää erillään jaettuja eläimiä. 

sunnuntai 4. lokakuuta 2020

long time no see

Hmm. Niin paljon kaikenlaista on ehtinyt viime postauksen jälkeen tapahtua etten edes yritä tehdä kuluneesta mitään tiivistelmää. Hyppään vain suoraan nykyhetkeen. 

Olen yrittänyt tarjota koirille kokemuksia erilaisista lampaista ja erilaisista paikoista, joten ollaan suht ahkerasti tehty vierailureissuja loppukesän ja syksyn aikana. Muutama kisastarttikin on juostu ja jokunen on vielä edessä. Koirat kulkevat hyvin, mutta itse olen kyllä surkea ja tuntuu ettei mitään kehitystä edes tapahdu. Samat ongelmat vain piinaavat kisasta toiseen. En näe linjoja, viheltelen mitä sattuu ja kakkosportin kirous on ja pysyy, jne.

Perjantaina starttasin kolmen koiran voimalla Someron nuorten mestiksissä. 

Epic juoksi aamulla ykkösissä. Sillä on ikää nyt 1v 3kk ja se on edelleen tosi pentumainen. Rauhallinen, vakaa koira, jolla on luonnostaan paljon paimennuspalikoita. Se on kuitenkin aika ohjaaja pehmeä, eikä siis todellakaan ole henkisesti vielä kisavalmis! Ilmoitin sen kuitenkin Somerolle kun tiesin olosuhteiden olevan helpoimmat mahdolliset ja ykkösen radalla muutenkin matkat ym. ovat tosi lyhyet. 

Haku näytti tosi lyhyeltä. Lähetin oikealle ja Epic teki nätin kaaren. Pysähtyi itsenäisesti ehkä klo yhteen ja lähti siitä rauhallisesti nostamaan. Toi tosi nätisti ja rauhallisesti lampaita ja pysyi itsenäisesti aikalailla just siinä missä pitikin, eikä päästänyt lampaita valumaan oikealle minne niillä oli veto. 

Olin alunperin ajatellut ajaa koko radan poispäinajona, kun tiesin lampaiden olevan tosi paljon ihmiseen tukeutuvia ja peruskuljetuksessa koira olisi käytännössä katsoen turhake. Päädyin kuitenkin tekemään vain kaksi pätkää poispäinajona ja vikan suoran peruskuljetuksena. Epic ei vielä hirveän hyvin osaa ajaa. Se haluaisi nostaa vauhdin sellaiseksi jolkotukseksi ja mieluusti myös lähtee pikkuhiljaa valumaan kohti tasapainoa. Lisäksi sen on vaikea ajossa noudattaa pysähtymiskäskyä. Siihen nähden onnistuttiin varsin mukavasti :) Peruskuljetuksessa ei mitään ihmeellistä ja häkittää lampaita ei edes tarvinnut. Ihan itse ne häkkiin juoksivat kunhan vain sai oven ajoissa avattua. Pisteitä Epicille 90 ja ppr sekä paim1, joka tarkoittaa että seuraava startti juostaan sitten ensi kaudella kakkosissa. 

Whip ja Reiska starttasivat iltapäivällä kolmosessa. Molemmat tekivät hyvän hakukaaren. Whip vasemmalta ja Reiska oikealta. Tästä olen kyllä iloinen, sillä Reiskalla on välillä ollut vaikeuksia bongata lampaita ja matkalle on monesti tullut mutkia. Nostot myös hyvin. Tuonnissa pieniä mutkia, mutta osuin molempien kanssa hakuporttiin. Tuonti oli suora ja parhaiten meni kuin vihelsin vain jarrua ja annoin koirien itse tasapainottaa. Suuntakäskyillä siirrän yleensä aina liikaa ja sitten pitää korjailla...

Ajoon lähdöt takkusivat totuttuun tapaan. En tahdo päästä oikein mitenkään alkuun, vaan siirtelen liikaa sinne sun tänne ja lampaat mutkittelevat. Ykkösporttiin kuitenkin osuttiin. Krossi oli haastava! Aurinko paistoi ja häikäisi pahasti, eikä oikein mitään maamerkkejäkään ollut näkyvissä, joiden avulla linjaa olisi voinut tarkistaa. Suunnitelmani olikin kääntää ykkösen jälkeen tiukasti ja sitten vain antaa mennä ja toivoa parasta 😅 Whipin kanssa siinä melkein onnistuikin. En joutunut tekemään oikeastaan mitään korjausliikkeitä. Lähinnä vain jarruttamaan. Ennen kakkosta hidastin vielä entisestään ja mietin olenko pikkaisen liian ylhäällä. En kuitenkaan uskaltanut korjata ja niin sitä sitten mentiinkin aivan siivekettä hipoen ylhäältä ohi.. Reiska puski lampaita odotetusti liikaa alaspäin kohti minua ja jouduin jatkuvasti korjailemaan. Krossin puolivälissä vihelsin kerran väärin ja siitä aiheutui pieni mutka. Yritin korjata takaisin, mutta aika huonolla menestyksellä. Jäätiin liian alas ja ajauduttiin kakkosportista alhaalta ohi. Vika suorakin olisi varmasti voinut mennä paremmin. 

Sitten jako. Lampaat olivat aika tahmaiset, eivätkä reagoineet ihmiseen oikein mitenkään. En ole muutenkaan viime aikoina juuri jakoa harjoitellut, joten siitä ei kyllä mitään tullutkaan. Whipin kanssa aika loppui kesken ilman että sain oikein mitään järkevää tehtyä. Pari kertaa sain aikaiseksi jonkun vähän raolta näyttävän, mutta Whip ei siihen ekalla kerralla ehtinyt ja toisella tuli huonosti. Plääh. Reiska jakoi ja ehdin häkittääkin. Singleä yrittäessä aika sitten loppui. 

Ei mitkään huippufiilikset ratojen jälkeen. Koirat kyllä parhaansa yrittävät ja kulkevat, mutta itse olen se tiimin heikoin lenkki. Whipille pisteitä 64 ja Reiskalle 78. 

Paimentelujen lisäksi on tullut pikkaisen tokoiltua. Voitto käväisi voittajassa ja nyt on ilmoittauduttu ensimmäiseen evl starttiin. Jännää!! Treeniseuran puute tosin vaivaa, eikä paikkiksia tai liikurointeja olla juuri päästy harjoittelemaan :(

Voittajan kisa meni yli odotusten! Voitto oli niiiin hyvä 😘 Tosi siistiä ja tarkkaa työtä. Ainoat oikeat virheet sattuivat paikkamakuussa (josta ei noussut ekalla käskyllä perusasentoon) ja ohjatussa. Ohjatun moka oli isolta osin omaa syytäni. En ollut kokeillut voittajan kuin pari kertaa ja ainoastaan kerran liikkuroituna. Kisoissa en jostain syystä tajunnut valmistella koiraa ollenkaan liikkeeseen. Se ei siis katsonut ollenkaan kapuloiden vientiä. Istui vain perusasennossa ja piti katsekontaktin odottaen että lähdetään tekemään seuraamista tms. Käskystä se lähti kyllä kapulaa etsimään, mutta hortoili aluksi kohti oikealla puolella olevaa sihteerintelttaa. Sain kuitenkin vielä kuin ihmeen kaupalla korjattua ja ohjattua kapulalle 😃

Whip on liidellyt. Meillä on ryhmäpaikka tähtitekniikalla ja silloin tällöin on tullut omatoimisesti liideltyä myös Mouhijärven hallilla. Lähinnä olen työstänyt juoksareita, jotka ovat yhä edelleen (ja varmaan ikuisesti) vaiheessa. Aivan käsittämättömän haastava projekti!! Pikkaisen kun jotain muuttaa, niin tuntuu että aina palataan alkuun. Viime aikoina olen yrittänyt saada käännöksiä toimimaan. Osuu, ei osu, osuu, ei osu. Aivan mahdotonta. Veikkaan koiran kuolevan vanhuuteen ennenkuin näistä varmat tulee..

      Epic nautiskelee olostaan gatorissa
     Cass ja Voitto
     Voitto voittajan lappunsa kanssa
     Lee varikkohommissa Halikon sm-kisoissa
     Reiska kotipellolla
     Lee ja Whip kotiuttavat kesätyöläisiä
     Viidakon halki
     Voitto tötteröpäänänä tyräleikkauksen jälkeen
     Väsynyttä porukkaa mustikassa

perjantai 4. lokakuuta 2019

Aamun lammastelut

Laiduntarkin yhteydessä pikapaimennukset Whipin, Reiskan ja Cassin kanssa. En jaksanut alkaa jakamaan porukkaa, joten koko lammaslauman voimin mentiin. Laitumen yläsivulla, pienen treeniaitauksen vieressä mylläsi kaivuri ja traktoria peräkärryineen pörräsi maakuormien kanssa sinne sun tänne. 

Kaikki koirat tekivät suht samantyyppisen treenin. Ajoin lauman laitumen vasenta sivua ylös ja tuuppasin ne sisälle treenitarhaan. Itse seisoin laitumen vasemmassa alakulmassa ja etäisyyttä koiraan kertyi parhaimmillaan ehkä 200m? Pienessä treenitarhassa pyöritin koiria lauman ympärillä isoilla ja pienillä flänkeillä ja tein väliin lyhyitä ajopätkiä. Rakennustyömaan meteli ehkä vähän häiritsi kuuluvuutta? Tosin kuulo-ongelmia oli ainoastaan Cassilla ja Reiskalla, joten saattaa hyvin olla että häiriö oli ennemmin niiden päänsisällä kuin korvissa.. 😅 Whip otti kaikki käskyt! Sitä on muutenkin niin mukava ajaa. Sillä on puhtaat, avoimet flänkit eikä sen kanssa tarvitse vääntää. Se ottaa ihan kaikki käskyt ja osaa jarruttaa. Mikään voimanpesä se ei ole, mutta muuten varsin potentiaalinen ja näpsäkkä paimen. Reiska ja Cass ovat paljon raskaampia. Reiskaa hidastaa välillä sen eläinfiilis, Cassilla ei ole edes sitä jarruna. 

Reiskan oli vaikea flänkätä treeniaitauksen sisällä. Se on aikamoinen kontrollifriikki ja lampaiden halutessa pois treeniaitauksesta se ei olisi millään halunnut poistua vedon puolelta (tai jos poistui niin flänkit olivat nopeita ja ahtaita). Jonkin aikaa sain sitä pyöritellä ennenkuin se alkoi rentoutumaan ja kykeni kunnolla vastaanottamaan vihellyksiä. 

Entäs Cass sitten? Varsinkin sen vasen flänkki on surkea ja lisäksi se junttaa vaan haluamaansa tempoa kohti lampaita. Steady-käskyyn se ei reagoi pitemmältä etäisyydeltä mitenkään. Parhaiten sain sen menemään, kun en käyttänyt oikeastaan muuta kuin ei-sanaa 😃Sillä se ottaa tempoa alas ja sen etäisyyttä lampaisiin saa kasvatettua. Tätä myötä ohjaaminenkin helpottuu. 


torstai 3. lokakuuta 2019

Hinkkausta

Aamusta aikaisin hallille. Kuvasin tänäänkin joitain pätkiä. On tullut treenattua niin paljon yksin, että pakko saada kuvallista materiaalia jotta oikeasti näkee miltä mikäkin juttu näyttää. Laitan niistä joitain pätkiä tähän.

Voiton seuraamiseen olen suht tyytyväinen. Voitto pitää paikkansa aika hyvin ja askellus näyttää omaan makuuni tarpeeksi siistiltä. Tietysti viilattavaakin löytyy. Vaikka Voitto pitää paikkansa, niin sen pää elää ärsyttävästi ja käy välillä vasemman jalkani edessä. Ajattelin työstää sitä nyt jonkin aikaa käsiavulla, josko se siitä rauhoittuisi. Tein seuruutreenin lomaan myös jääviä. Asentojen otot ovat nopeat (noo, istuminen voisi olla nopeampi) ja äärimmäisen harvoin Voitto sekoittaa asentoja. Asennoissa pysymistä vaikeuttaa välillä se, että Voiton on pakko koko ajan nähdä minut. Silloin se saattaa hetkellisesti herpaantua ja käy kuten videon ensimmäisessä istumisessa.


Noudossa suurin haaste on Voiton hieman löysä ote. Kapula saattaa liikkua sen suussa varsinkin kun se pyörähtää perusasentoon. Videolla olevassa treenissä muistutan kunnon otteesta sivuttaisvedolla. Kapulassa on vain yksi laippa.


HTM. Olen työstänyt Voitolle oikeanpuolen seuruuta ja joitain seuraamispuolen/-paikan vaihtoon liittyviä temppuja. Mitään koreografiaa ja musiikkia meillä ei ole, enkä tiedä tuleekokaan koskaan. Näitä on kuitenkin hauska tehdä ja harjoitella.


Whipillä on työn alla seuraaminen. Tällä hetkellä yritän työstää paikkaa taaemmaksi. Jonkin verran se on jo siirtynytkin, eikä Whip enää pysty painamaan aivan entiseen malliin. Ehkä aavistuksen siistimmältäkin meno jo näyttää!? 🤪 Aikamoinen työmaa on silti yhä edessä...


Viime sunnuntaina starttasi Whipin juoksariprojekti ja muutama lyhyt treeni ollaan ehditty tekemään. Välillä olen käyttänyt palkkaukseen namiautomaattia ja välillä ihan vaan naksua ja heitettävää namia. Jonkinmoinen käry Whipillä ehkä jo aiheesta on ja nykyisellä vauhdilla osumatarkkuus on käytännössä katsoen 100%. Saa nähdä kuinka sitten käy kun vauhti alkaa kasvaa..


Epic ei ole edelleenkään mitään maata mullistavaa tehnyt. Leluilla on leikitty ja olen yrittänyt rakentaa sille vauhtinoutoa. Ei ole  helppoa. Luulen sen kyllä tietävän mitä sen pitäisi tehdä. On vaan niin hiton vaikeaa mennä sinne kapulalle asti, saati sitten ottaa se suuhun kun minä ja lelu ollaan toisessa suunnassa 😃 Olen treenannut sen kanssa jonkin verran myös erilaisten esineiden nostamista ja siinä ei ole mitään ongelmaa. Luovuttaa se ei toki niitä vielä osaa. Ehkä pitäisi sekin opettaa, niin homma voisi muuttua entistä selkeämmäksi 🤔 Viimeisellä videolla on sivulle tuloja ja seuraamista. Ne sentään sujuvat hyvin 😊





keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Syksy


Uusia lenkkimaastoja 😚

Syksy etenee vauhdilla. Sateista, kylmää ja öisin pikku pakkasta. Onneksi kuitenkin vielä niitä mukavia aurinkoisiakin syyspäiviä. Ne ovatkin parhaita. Pidän syksystä, silloin kun siihen kuuluu muutakin kuin sadetta ja kuraliejua. Metsässä samoilu on mukavinta syksyisin. Suurin osa pistävistä ja purevista öttiäisistä on joko vainaita tai painunut johonkin koloon odottamaan kevättä. Luonto on kaunista ja viileällä kelillä on nautinto tallustella pitkiäkin matkoja. 

Muutama päivä sitten löysin suureksi ilokseni aivan uusia lenkkireittejä! Olin kuvitellut kolunneeni kaikki mahdolliset tiet, metsät ja ryteiköt lähistöltä, mutta ehei! Jumesniemi yllättää aina 😃 Raahauduin lammastarkille eri kautta kuin yleensä, halutessani välttää rakennustyömaan ja kaiken sen mukanaan tuoman hälinän ja koneet (naapuri rakentaa lammaslaitumen viereen uutta navettaa). Lampaat tsekattuani eksyin laitumen takana olevaan metsään pyörimään. Olen aina kuvitellut sen olevan pieni metsäkaistale, mutta ei se kyllä sellainen ole!! Aluksi löysin pienen riista(?)polun. Se johti isommalle polulle ja lopulta löysin ristiin rastiin meneviä metsäautoteitä vaikka kuinka. Muutaman tunnin siellä pyörin ja ehdin käydä läpi vain osan. Huippua!! Varsinkin näin syksyn kurakelien aikaan olen aina harmitellut sellaisten kunnon metsälenkkimaastojen puutetta. Täällä on lähinnä vain peltoja ja pelloille vieviä teitä. Kesäisin näitä teitä pitkin on mukava talsia ja talvisin pelloilla hiihdellä ja lumikenkäillä, mutta sitten taas sateiset syksyt ja keväät.. Ei tee mieli edes lenkille lähteä, kun melkein järki lähtee siitä kuramäärästä minkä tälläinen koiralauma itseensä kerää! 

Lampaat ovat edelleen laitumella, mutta tuskin enää kauaa. Laidunkausi vetelee viimeisiään ja kohta on pakko siirtää porukka sisätiloihin. Talvikauden koittaessa tulee eteen myös se ikävä tosiasia, että osan lampaista täytyy lähteä. Masentavaa. Niin kovin mielelläni pitäisin heidät kaikki. Harmittaa ja surettaa tosi paljon laittaa pois terveitä, hyvin palvelleita ja muutenkin kaikin puolin mukavia eläimiä. Mutta ei auta ☹️ Kalkkunoillakin on edessä pian sama kohtalo. Suht isoja mötkäleitä alkavat jo olla ja harva se päivä olen heidän aitaustaan suurentanut. Nyt kun mikään ei oikeastaan enää kasva kalkkunat popsivat kasvillisuuden pikavauhtia. Kohta niillä taitaa olla jo käytössä koko pihani ja puutarhani 😅

Iloisia kalkkunoita

Kukkulan kuningas 😅



sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Paimennusta ja juoksariprojekti käyntiin

Viikko sitten sunnuntaina kävin hakemassa kesän maisemointihommissa uurastaneen lammasporukan pois. Olivat omasta mielestään jo saaneet kesätyönsä päätökseen. Ihan muina lampaina olivat häipyneet rantalaitumelta ja pikkuhiljaa valuivat naapurien peltoja pitkin kotia kohden. Tai niin ainakin naapuri joka minulle soitti arveli "kyllä ne sieltä taitavat olla kotiin tulossa". Leen ja Cassin kanssa kävin kuitenkin varmuuden vuoksi hieman vauhdittamassa heidän kotiinpaluutaan 😅 Maisemointiporukka koostui rauhallisista laiskiaisista ja nyt kun yhdistin ne treenilaitumella oleviin ferrareihin, on koko porukkaa mielenkiintoista ajella. Etujoukko menee eikä meinaa ja muutama perässä hiihtäjä odottaa mieluusti tilaisuutta jättäytyä porukasta.



Whipin aksatreeneissä työstettiin tänään kontakteja. Juoksarit ovat olleet ajatuksen asteella jo vaikka kuinka kauan, mutta en ole saanut aikaiseksi ryhtyä niitä todenteolla työstämään.. Namimaattia apuna käyttäen olen juoksuttanut Whippiä joitain kertoja maton yli, mutta siinä se. Tai lähinnä se on ollut sellaista kävelyä/lönköttelyä. Whipillä ei ole mitään huimaa motivaatiota palkkauslaitetta kohtaan ja se on hieman häirinnyt itseäni. Lisäksi en ole oikein onnistunut vahvistamaan takajalka osumia, vaan Whip ajattelee juoksarimattoa etujalkatargettina kun esim. eteenmenon ja ruudun lätkääkin. Testailtiin tänään hieman eri vaihtoehtoja. Juoksarimattoa mm. seinän vieressä ja puomilla. Näissä molemmissa Whip sai käydä vain kääntymässä ja kun takajalat osuivat matolle sen pyörähtäessä takaisinpäin  palkkasin namin heitolla. Kokeilin palkata myös lelulla, mutta siitä aiheutui liikaa säätämistä ja vaarallisia tilanteita kun Whipille tuli liian kiire. Puomia apuna käyttäen saatiin aikaiseksi parhaat osumat ja tuntui että Whip oikeasti alkoi ajattelemaan takajalkoja. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä treeni! Oma motivaationi nousi ja suunnitelmat selkeytyivät. Nyt vain innolla työstämään 😊

Uutta yritystä jälleen kerran

Jaahas. Yritäisinkö taas blogin elvytystä? 😜 Edellisestä päivityksestä onkin kulunut taas hurjasti aikaa.

Koiralauman nykyinen vahvuus on peräti 6 kpl. Jep. Tiedän. Aivan liian monta niitä jo on.. Lee, Cass, Voitto, Whip, Raven ja uusimpana tulokkaana Cassin toisesta pentueesta kotiin jäänyt Epic.  

Epic ja Cass

Kulunutta vuotta ovat varjostaneet -yllätys, yllätys- koirien tapaturmat/sairastumiset. Cass katkaisi kinttunsa alkuvuodesta ja sitä parannellessa on mennyt tovi jos toinenkin. Voiton terveyden kanssa on myös ollut haasteita. Sitä on tutkittu, käännelty ja väännelty kaikin mahdollisin keinoin. Viimeisimpänä elokuussa tehty magneettikuvaus. Mitään oireet selittävät syytä ei ole onnistuttu löytämään. Kaikkien tehtyjen tutkimusten mukaan Voitto on terve kuin pukki. Harmi vaan ettei oikeasti ole. Varsinkin lämpimällä kelillä se ei tahdo kestää rasitusta. Takajalkojen toiminta häiriintyy ja Voitto alkaa käynnissä askeltamaan epänormaalisti ja ihmeellisesti nostelee takajalkojaan. Myöskään asentotunto ei rasituksen jälkeen takajaloissa toimi normaalisti, eikä Voitto käännä tassuja oikeinpäin jos ne kääntää alle. Epäilty diagnoosi on edelleen BCC. 

Cassin katkennut koipi leikkauksen jälkeen.

Kuluneena vuonna on taatusti tullut treenattua vähemmän kuin koskaan. Terveysongelmien lisäksi aikaa on vienyt Cassin järjestyksessään toinen pentuprojekti. Pentuja syntyi tälläkin kertaa viisi. Kaksi urosta ja kolme narttua. 

Tulevaisuuden huumehörhöjen kauhu. Suloinen Blink.

Pk ja paimenuralle tähtäävä Sauli. 

Epic

Agility- ja tokokenttien pikakiitäjä Cookie

Työkoira ja paimentyttö Ruu.

Mitä sitten on tehty?
Voitto käväisi edustamassa Tamskia tokon sm-kisoissa Paimiossa. Luokkana meillä oli avoin. Treenimäärään nähden tehtiin ihan kelpo suoritus. Pisteitä en enää muista, mutta vahva ykköstulos jokatapauksessa. Muutama yllättävä virhe, muuten tosiaan varsin tasaisen varmaa menoa. Liikkeestä maahanmenossa Voitto ponnahti istumaan hieman ennenkuin käännyin palaamaan takaisin ja noudossa se joutui etsimään kapulaa vaikka kuinka kauan (keltainen kapula hukkui auringon polttamaan keltaiseen nurmeen). 


Whipin kanssa olen käynyt viikoittain liitelemässä Tähtitekniikalla. Pikkuhiljaa alkaa tulla valmistakin. Whip on kyllä aikamoinen menijä. Sitä ei juurikaan haittaa vaikka rimoja tippuisi tai vähän vauhdin huumassa sattuisikin.. Sen kanssa onkin pitänyt ottaa tiukka linja ettei järjetön kaahailu ole sallittua. Aika hyvin on oppi perille mennytkin 😊 Viime viikoina on työstetty pujottelua. Seuraavaksi oli vuorossa kontaktit. Tarkoitus olisi koittaa rakentaa juoksarit. 

Iloinen liitelijä. 




Paimennuksessa olen kisannut ainoastaan muutaman startin. Whip on testannut kolmosta ja Reiska kakkosta. Tulokset ovat olleet hyvin vaihtelevia 😅 Hyviä pätkiä siellä täällä, mutta kokonaisuus tökkii edelleen. Treenattuakin on tullut aivan liian vähän..

Reiska testaa kapeaa kujaa mun formulalampailla. Ei ole helppoa ei 😅

Entä sitten uusi tulokas Epic?
15-viikon tutustumisen perusteella mainio napero! Nöyrempi ja pehmeämpi kuin isoveli Reiska, mutta toisaalta myös sähäkämpi liikkeissään ja leikkii paremmin. Lampaita on käyty ihmettelemässä muutamia kertoja. Ei ole ainakaan vielä yhtä intensiivinen ja hommaan syttynyt kuin Reiska samanikäisenä. Aika näyttää mihin suuntaan kehittyy. Harrastuskoirana sen sijaan todella lupaavan oloinen!! Olen tehnyt pikkaisen perusteita tokoon ja kokeillut myös nenäjuttuja. Tykkään kovasti!! Epicissä on ehkä vähän samaa asennetta kuin luonani muutaman kuukauden viihtyneessä Norjan poika Woodyssa! Innokas ja yritteliäs kaveri 😊 Lyhyitä jälkiä olen ajanut kolme ja esineruutua olen myös kokeillut kolmesti. Ehdottomasti parhaimman oloinen nenäeläimen alku mitä minulla on koskaan ollut! Toki harjoitukset ovat vielä olleet helppoja, mutta Epic kyllä tuntuu osaavan ja haluvan käyttää nenäänsä. Jälkeäkin puksuttelee eteenpäin kuin vanha tekijä.



Epic ei kyllä ole mikään noutaja 😅 

Tämä video on kuvattu Epicin kolmansien esineruutu harjoitusten jälkeen. Vein yhdessä sen kanssa pari kertaa esineen ehkä 10m päähän lähetyslinjasta. Ilmeisesti oli turhan helppo ja lyhyt harjoitus, sillä kun treeni oli ohi ja minun piti viedä Epic pois se karkasi jatkamaan etsintää 😅 Irtosi myös yllättävän kauas ja varsin sinnikkäästi etsiskeli 😂