Tunnaria edelleen

Hyvä tunnaripäivä eilenkin :) Katin ja Hanna-Marin kanssa tokoiltiin Loukonlahdessa ja Viljo harjoitteli tunnaria & ruutua. Jee!! Olen kyllä niiiiin iloinen jos vihdoinkin on löytynyt oikea keino korjata vauhti-Viljon tunnari :) Kaikista kokeilemistani keinoista tämä vaikuttaa ainakin tällä hetkellä ehdottomasti parhaimmalta!! Nyt Viljo oikeasti keskittyy ja haistelee, eikä vain hirmuista kyytiä mennä kohella. Tulitikun käyttö tekee tehtävästä sen verran haastavampaa, ettei sen löytäminen onnistu puolihuolimattomasti hutaisten :) On pakko rauhoittua ja oikeasti etsiä jos haluaa jotain löytää. Itse pidän tässä opetustavassa myös siitä, että jos ongelmia myöhemmin ilmaantuu niin on paljon helpompi palata alkuunpäin ja kertoa koiralle mitä siltä oikeasti halutaan. Valmishan tunnari ei missään nimessä vielä ole. Se ratkaisevin vaihe on vielä tekemättä.. Miten yhdistää onnistuneesti tulitikun etsintä ja kisamainen tunnari. Yritän saada lähipäivinä aikaiseksi pienen videopätkän niin näette miltä Viljon meno tällä hetkellä näyttää :)

Videoista puheenollen. Nyt kun minulla jälleen on pentu :) olen miettinyt että olisi kiva säännöllisesti kuvata sen treenejä ja kehitystä. Vaikkei Leestä olekaan tarkoitus tulla tokokoiraa (pk-koira ehkä:), niin pennun kanssa puuhastelu on niiiiiin kovin mukavaa ja perusasiat sille pitää jokatapauksessa opettaa. Paimentamaankaan emme pääse kunnolla kuin vasta ensi kesänä:( Eli aikaa on ;o) En tiedä onko tällä blogilla montaakaan lukijaa tai kiinnostaako meidän räpellykset ylipäätään ketään, mutta varmasti ainakin oma treenailu tehostuisi videoinnin myötä ja asioita pystyisi pohtimaan paremmin jälkikäteen. Ja vuosien päästä on sitten mukavaa katsella mitä kaikkea sitä tulikaan tyhmyyksissään opetettua :P Mutta, katsotaan nyt saanko koskaan mitään aikaiseksi :)