Huoh, edelleen kehnosti aikaa päivitellä blogia :(
Pihatöitä on tehty urakalla. Haravointia, aidan rakennusta, jne, jne. Jahka lumi tulee, niin sitten alkaa raataminen sisällä... Keittiön tapetointi on ollut suunnitelmissa jo pitkään (tapettikin on ostettu vähintään puoli vuotta sitten..). Eteistä pitäisi maalata ja muutenkin entrata. Olohuoneen järkyttävät siniset kaapit pitäis hävittää ja tilalle hankkia jotain hieman käytännöllisempää ja kauniimpaa. Ja mitähän vielä? Tekemistä kyllä piisaa :))
Äiti pakotti laittamaan pihalle lintujenruokintapisteen (koska lintuja kuulemma PITÄÄ ruokkia!). Tällä hetkellä omenapuussa roikkuu pari säälittävää talipalloviritelmää ja läskipötköä, mutta upouusi huippuhieno linturavintola on kuulemma tekeillä.. Olen sen rakennusvaiheita saanut läheltä seurata ja joo, kyllähän siitä varmasti hieno tulee mutta... Voi hyvä tavaton kuinka paljon noi linnut syö!!! Tommosen kilon läskipötkön kun laittaa pihalle roikkumaan, niin silmänräpäyksessä sen kimppussa on armoton lintuparvi. Tiaisia, varpusia, tikkoja, närhiä, harakoita ja kaikennäköisiä muita siivekkäitä, joita en todellakaan tunnista. Max. kaks päivää ja läskipötkö on tirppojen vatsassa!! Kuinka hitosti ne mahtaakaan talven aikana syödä siemeniä ja pähkinöitä??
Koirien kanssa on tokoiltu ja liidetty. Kuvautin Metkun jokin aika sitten ja yllätys, yllätys, tulokset olivat oikein hyviä :) Lonkat A-A ja kyynärät 0-0. Selkäkin näytti kuvissa aivan priimalta. Ihanaa :) Viljo puolestaan käväisi reilu kuukausi sitten hammaskontrollissa (hyvältä näytti:) ja samalla uusintakuvautin sen selän. Mitään uusia muutoksia ei ollut ilmaantunut. Selkä on tietysti ihan yhtä kiero kuin ennenkin, mutta ehkäpä se tulee Viljon vauhdikkaassa menossa kestämään :) Kuva on mulla edelleen kamerassa ja yritän saada sen ladattua jossain vaiheessa tännekin näytille.
Koska kuvausuutiset olivat hyviä ja talvella on hyvin aikaa agiliidellä, niin treenit on tietysti aloitettu :) Etupäässä treenin kohteena on Metku, mutta pikkaisen olen liidellyt myös poikien kanssa. Mouhijärven hallissa on tosi hyvä matto ja koska Toivolla ei tunnu mitään koipiongelmia nyt olevan, on sekin päässyt liitämään <3 Hirmuisesti en sen kanssa enää aio hinkata, enkä muutenkaan hullunlailla treenata, mutta jos kaikki menee hyvin niin ehkäpä meidät vielä keväällä nähdään kisoissa :) Viljo sitten.. Voi hyvä tavaton... Sillä on tosi hyvät kontaktit (ja jostain kumman syystä myös aivan luontainen nenäkosketus. En ole sitä sille koskaan opettanut, mutta tosi tomerasti se nokkii maata jokaikisellä kontaktilla:). Kaikki muu onkin sitten ihan peestä.. Kepeille Viljo ampuu miljoonaa, eikä edes yritä aloittaa oikein. Jos hirmuinen munkki käy ja sattumalta osuu oikeaan väliin, niin sitten ei enää ainakaan taivu seuraavaan.. Keppivälejä voi myös hyvin oikoa tai singahtaa keskenkaiken putkeen, jos vain sattuu sellaisen näkemään.. Putkeen voi tietysti singahtaa myös kaikissa muissa mahdollisissa ja mahdottomissa tilanteissa huolimatta siitä mihin suuntaan ohjaaja yrittää ohjata.. Huokaus. Jos Viljon kanssa oikeasti haluaisi agilityssä edes jollekin tasolle päästä, niin työtä olisi kyllä edessä ja PALJON!!! Metku sitten. Joopa-joo. En ole ihan varma siitäkään.. Se kääntyy sairaanhyvin (ja osaa jopa jarruttaa ennen käännöstä toisin kuin yksikään aikaisempi koirani!!). Se on myös tosi innokas ja pinkoo minkä kintuistaan pääsee. Huonona puolena sitten se, että mennessään se huutaa aivan suoraa huutoa ja välillä siltä tuntuu hukkuvan ihan totaalisesti järki.. Sen silmät lähtee pyörimään päässä kuin hedelmäpeli ja se kiihdyttää itsensä aivan uskomattomiin sfääreihin. Tämän jälkeen on pakko keskeyttää ennenkuin hommaan saa taas jonkinnäköisen tolkun.. Kontakteja ja keppejä se ei vielä osaa ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti