Tänä iltana hankimme kokemuksia :)
Matka alkoi rauniovierailulla. Tampereella on kaksi eri pelastuskoirayhdistystä ja vain toisella niistä on oikeus käyttää raunioita. Minä kuulun tietysti siihen porukkaan, joka ei raunioille pääse, joten ei muuta kuin aidan alitse :P Kävimme pimeässä palotalossa, kiipeilimme ritiläportailla, ryömimme putkissa, kävelimme rämisevillä alustoilla ja kokeilimme erilaisia telineitä. Viljo oli tosi reipas ja liikkui vähän turhankin vauhdikkaasti ja rämäpäisesti :)
Mä en oikeesti tiedä onko tuo pentu lintu vai kala. Olin jossain vaiheessa täysin vakuuttunut myös siitä, ettei Viljo ole kovinkaan rohkea liikkumaan vaikeissa paikoissa. Se saattoi vaikkapa portaisiin tultaessa levitä maahan kuin sammakko, kiljua ja kieltäytyä liikkumasta. Ja mä olin, kuten arvata saattaa, aivan kauhuissani. Kuitenkin sitten kun Viljolle vain sanoi, että lopeta se pelleily ja pakotti sen liikkumaan, niin tapahtui ihmeparantuminen :) Se nousi ylös ja lähti häntä pystyssä jatkamaan matkaa. Ja nythän se tosiaankin tuntuu olevan jo vähän liiankin rämäpäinen :)))
Olen vähän mietiskellyt, että voisiko jostain samankaltaisesta olla kyse Viljon varautuneisuudenkin kohdalla? Sehän osaa halutessaan olla tosi reipas (kuten viime Keravanreissulla:) Ja esimerkiksi kotiin tulevia vieraita se ei ole koskaan pelännyt. Muutenkin se on mun mielestä monessa suhteessa tosi reipas pentu ja siinä mielettömän paljon sellaisia ominaisuuksia joista pidän :)
Tiistai-ilta ja ravipäivä :) Käväisimme Viljon kanssa ihmettelemässä myös ravitunnelmaa. Hieno ilma oli huokutellut paljon ihmisiä paikalle ja Viljolla riittikin katseltavaa ja kuunneltavaa. Kuulutuksia, heppoja ja outoja ihmisiä. Viljo käyttäytyi nytkin oikein reippaasti ja reissun kohokohta taisi sen mielestä olla grillimakkaran osto :) Mä sen tosin suurimmaksi osaksi söin, mutta riitti siitä Viljollekin vähän maistiaisia :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti