sunnuntai 21. lokakuuta 2007

Viljo treenaa


Sir William on myös päässyt ahkerasti treenailemaan. Mä olen oikeasti taas innostunut tokosta ja tehnyt Viljon kanssa paljon töitä :)) Kehitystäkin on onneksi tapahtunut.


Kentällä en ole kovinkaan montaa kertaa ennättänyt, mutta kotona ollaan treenattu joka päivä. Sen olen ainakin havainnut, että Viljon kanssa EI kannata tokoilla silloin kun sillä on nälkä. Se menee aivan ylikierroksille, jalat vaan sutii lattialla hullunlailla ja siltä tulee myös sellaista kiihtynyttä vinkunaa. Ei hyvä :( Sitten kun otan rauhallisemmassa tilanteessa, niin se on paljon parempi :) Aika kuumahan se aina on, mutta nyt kun olen ottanut mukaan myös enemmän malttia vaativia harjoituksia, niin se pysyy paremmin balanssissa. Ja itse asiassa sillä on todella hyvä maltti, silloin kun se tietää mitä sen kuuluu tehdä :))


Olen harjoitellut nyt tosi paljon jääviä liikkeitä. Tai oikeastaan sitä varsinaista asennossa pysymistä. Menee tosi kivasti. Vaikka Viljo onkin melkoinen tärpästikkeli, niin sille ei tunnu tulevan mitään teputusta, kääntyilyä tms. vaan se pysyy paikallaan kuin nakutettu :)) Tietysti harjoituksetkin ovat vielä varsin helppoja :)


Tosi paljon olen nyt Viljon kanssa miettinyt sitä virettä. Satu sanoi viime sunnuntain tokon teemaillassa hienosti Welmusta sen, mitä mäkin olen kokoajan ajatellut Viljon kohdalla. Eli kun koira ei ole henkisesti mikään mielettömän vahva, niin silloin sen viretilaa on nostettava ylemmäksi kuin toisentyyppisellä koiralla. Silloin koira pystyy myöhemmin toimimaan missä tahansa tilanteessa, eikä se ota työskennellessään häiriötä oikeastaan mistään. Viljon kohdallahan vireennostaminen ei ole ongelma, mutta mä olen vähän huolissani siitä, ettei se mene yli. Viljohan ei osaa samalla tavalla purkaa virettään kuin esim. Toivo. Toivolle kun antaa lelun, niin se rauhoittaa itseään juoksemalla tai joskus lelua järsimällä. Viljon kanssa tämä ei ainakaan vielä onnistu, sillä Viljohan monesti sylkee lelun heti pois ja monesti treenin edetessä vain kokoajan nostaa virettään. Jos jollakulla on olemassa tähän vireen hallintaan joku hyvä kikka tai asian tiimoilta herää muita ajatuksia, niin mieluusti saa kertoa :))

Janitan agilitykurssi


Janita Leinonen kävi kouluttamassa tänä viikonloppuna Tampereella ja minä tietenkin osallistuin kurssille Toivon kanssa :)


Koulutus oli mielettömän hyvä ja lauantain jälkeen tuli pitkästä aikaa sellainen tunne, että kyllä tästä voi vielä oikeasti jotain tulla (sunnuntaina tulikin sitten heti pudotus maanpinnalla:).


Radat olivat molempina päivinä aika haastavia ja varsinkin sunnuntain rata oli Toivon kaltaisen koiran kanssa todella vaikea.


Saimme aina aluksi tutustua itsenäisesti rataan ja sen jälkeen kävimme radan vielä kohta kohdalta läpi Janitan kanssa. Ja täytyy kyllä sanoa, että on aivan mielettömän vaikeaa yrittää muuttaa omia pinttyneitä ohjaustapoja! Sillä vaikka rataantutustumiseen käytettiin todella paljon aikaa ja harjoiteltiin eri vaihtoehtoja, niin ei niistä sitten muistanut enää puoliakaan kun oli oman koiran kanssa siellä radalle :)


Lauantaina Janita laittoi mut jossain vaiheessa kokeilemaan äänetöntä ohjausta ja kas kummaa, kun ei tarvinnut keskittyä käskyttämiseen, niin ehdin paljon paremmin sinne minne pitikin :)) Tätä pitää ehdottomasti harkoitella jatkossakin!!


Mielettömän paljon tuli uutta asiaa ja entistä paremmin mulle selvisi mm. sylkkärit, twistit, sun muut mitä en ole tähän mennessä juurikaan osannut käyttää.


Lauantaina Toivo meni mun mielestä tosi hienosti :) Tietysti me tehtiin paljon virheitä ja jouduttiin hinkkaamaan melkein kaikkia kohtia ihan hemmetisti, mutta sitten kun se viimein onnistui, niin se meni oikeasti tosi hyvin :)) Mäkin ehdin vaikka mihin ja Toivo tiesi minne sen kuuluu seuraavaksi mennä :))) Siistiä!!! Eniten pidin siitä, että Janitan neuvoilla meno pysyi kokoajan rullaavana ja Toivo reagoi tosi hienosti ohjaukseen. Rimojakaan ei tullut alas juuri yhtään :))


Sunnuntain rata olikin sitten meille varsin haastava. Toivo sai liian kovan vauhdin ja mä en saanut ajoitusta kohdalleen en sitten niin millään. Me hinkattiin, hinkattiin ja hinkattiin. Se on oikeasti niiiiiin pienestä kiinni. Toivo tulee niin lujaa, irtoaa hemmetisti ja hyppää niin pitkälle. Kun tähän vielä yhdistetään se, että mä olen jäykkä kuin rautakanki, en osaa ohjata, en peruuttaa, enkä tunnu myöskään koskaan kehittyvän, niin katastrofi on valmis. Plääh. Onneksi Janitakin sentään sanoi, että Toivo ei ole mikään helppo koira ohjata. Se ei anna yhtään virheitä anteeksi ja sen jättiloikat tekevät siitä aika haastavan ohjattavan. No, harjoitukset jatkuvat ja ilmoittauduimpa heti kotiin päästyäni muutamiin kisoihinkin :)))


Mielettömän isot kiitokset Janitalle hyvästä ja opettavasta kurssista!!

Tokon teemailta


Viime viikon sunnuntaina hurautin Katin kanssa Paippisiin kuuntelemaan tokon maailmanhuippuja Christa Enqvistiä ja Satu Taskista. Christa ja Satu kertoivat meille kuinka he olivat jonkun tietyn tokoliikkeen koirilleen opettaneet, mitä ongelmia oli mahdollisesti ollut ja mitä he nyt tekisivät toisin. Liikkeistä ehdittiin käydä lävitse:luoksetulo, tunnari, seuraaminen, ruutu ja kaukot.


Ennen kuin aloimme käsitellä liikkeiden opetusta Christa kertoili meille hieman omasta tavastaan ajatella koiraa ja tokoa.




  • Toko perustuu suhteeseen!!


  • Koira on koira ei lapsi


  • Koira tarvitsee selkeän johtajan


  • Hyvä johtaja on vahva ja pehmeä


  • Auktoriteetti ja itsevarmuus on avain kaikkeen, kovuus ei


  • Tietyt asiat täytyy olla koiralle itsestäänselvyyksiä


  • Jos perusasiat ei ole kunnossa tokokaan ei toimi



  • Suunnittelu, treenaus, toistot, palkkaus, motivaatio


  • 5-7 kertaa viikossa lyhyitä treenejä


  • Pilko liikkeet aina pieniin osiin


  • Ei voi vaatia, jos koira ei oikeasti osaa


  • Muista että, koira ei tee tahallaan virheitä


  • Epävarma koira hidastuu


  • Varma on nopea


  • Koiraa ei saa laittaa tilanteeseen, josta se ei selviä


  • Opeta uudet asiat rauhallisessa ympäristössä


  • Palkkaamattomuustreenejä myös harjoituksissa, ei vain kisoissa!



  • Kokonaisuudet myös tärkeitä (esim. neliökävely)


  • Jos joku pala ei toimi treenaa sitä


  • Palkkaus, ääni ja oma tyytyväisyys tärkeää


  • Älä ole namikone!!


  • Aina ensin kehu


  • Koiran odotuksia ei saa pettää



    • esim. tietty lelu tietyssä liikkeessä



  • Mieti aina mikä aiheuttaa mitäkin


  • Stressaantunut koira ei opi


  • Ensin tekniikka (namilla)


  • Myöhemmin voi nostaa


  • Nopein koira ei voita, vaan se joka tekee vähiten virheitä!


  • Muista tasapaino! ei saa nostaa liikaa stressiä


  • Liika vauhti tuo virheitä


  • Varmuus nostaa vauhtia


  • Joka koiralla on oma työvauhti, jota ei saa lähteä hirveästi muuttamaan



  • Älä palkkaa koiraa korjauksista



    • Koiran tulisi pyrkiä tekemään heti ensimmäisellä kerralla oikein


  • Mieti mistä palkkaat


  • Nuorta koiraa kannattaa palkata yrityksistä, mutta ei virheistä


  • Koiran tulee uskaltaa yrittää


  • Auta, jos koira ei osaa


  • Älä anna koiran toistaa virheitä -> koira oppii vain vääriä asioita


  • Ole rehellinen koiraasi kohtaan ja opeta asiat oikeasti kunnolla


  • Muista, että vauhti laskee aina kun tulee ongelmia



    • Se on ihan ok


    • Koira ei pysty heti tekemään täysillä


    • Vauhti nousee taas varmasti kun varmuutta tulee lisää



  • Mielikuva täydellisestä liikkeestä


  • Tuomarin mielipiteellä ei ole merkitystä, jos olet itse tyytyväinen

 


Luoksetulo




  • Vauhtiluoksetuloja pentuna (avustaja pitää kiinni)


  • Pysähdykset opetetaan erikseen


  • Vauhti tärkeintä!!!!


  • Ennakointi



    • Kentällä kannattaa ottaa lähes aina suoraan


    • Liikkeenohjaus


  • Jos koira törmää



    • Muistutus jalalla


  • Banaani



    • Palkkaus vastakkaiseen suuntaan

Tunnari




  • Yhden kapulan piilotus (muista piilottaa huolellisesti, ettei koira löydä kapulaa silmillään)


  • Kun tämä sujuu. Iso kasa vääriä ja oma kapula niiden takana piilossa)


  •  -> Pikkuhiljaa kasaa aletaan levittää ja omaa tuodaan lähemmäs kasaa


  • Kun tulee ongelmia:



    • Mennään valvomaan lähemmäs


    • Paljon kapuloita -> koira joutuu oikeasti haistelemaan


    • Nami palkka, lelu kuumentää liikaa -> nostelua


    • (Nameja kapuloiden välissä)


    • Oma asenne!!!!


    • Lyhyt matka, vauhti ei ehdi kasvaa


  • Koiran oltava itsevarma!!


  • Jos koira on epävarma ei voida vaatia


  • Mikä on syy???


  • Ensin helppoja treenejä -> koiran itsevarmuus kasvaa


  • Kun koira osaa ja on itsevarma harjoituksia voi joskus vaikeuttaa



    • Tuomarit kapuloiden lähellä


    • Merkki matkan varrella


    • jne.


  • Virittely! Kun koira tietää mitä sen kuuluu tehdä häiriöt eivät haittaa niin paljon.


  • Häiriöt ovat suurimmaksi osaksi ihmisen päässä

Seuraaminen




  • Opetus namilla


  • Paikka ja perusasento kaikkein tärkeimmät!!



    • Etenkin vinoudesta lähtee paljon pisteitä


  • Perusasento opetetaan ensin ja koiran pitää osata hakeutua mistä suunnasta tahansa oikealle paikalle. Vasta kun koira osaa tämän lähdetään liikkeelle.


  • Oma liikkuminen voi olla aluksi hidasta ja rauhallista


  • Aluksi vain suoraa


  • Käännökset opetetaan erikseen


  • Jos pitää korjata hihna on hyvä apuväline.



    • Ei pakotetta, vaan kun hihna kiristyy -> pysähdytään ja muistutetaan (esim. joku korjaussana)


  • Seuraamispaikka saa olla aika lähellä, mutta koira ei saa estää.


  • Koiran pään liikkuminen on myös virhe!


  • Kiinnitä huomiota omaan kävelyyn!! Erityisesti käännökset. Aina samalla tavalla


  • Rintamasuunnan täytyy pysyä myös sivulle siirtymisissä


  • Muista tehdä vauhdin muutokset asteittain!

Ruutu




  • Eri tapoja opettaa:



    • Paikannäyttäminen läheltä


    • Lelu ruudussa, läpi juoksuja


  • Annetaan koiran kokeilla -> palkataan yrittämisestä


  • Läpi juoksutuksessa oikea paikka on aina ohjaajan vastuulla!!


  • Muista myös nauhojen käyttö!


  • Banaani:



    • Maneesissa tms. ruutu seinän viereen -> ei pysty kaartamaan


    • Lelu pitkässä narussa + avustaja


    • Mennään itse seisomaan banaanin puolelle


    • Palkka aina ohjaajalta

Kaukokäskyt




  • Kannattaa opettaa namilla


  • Loppupalkkana voi olla lelu


  • Tekniikka tulee valita koiran mukaan


  • Peruuttaminen


  • Vinottaminen



    • Treenikassi, merkki ym. aina sillä sivulla, johon koira kääntyy

Yleistä




  • Liikkeiden osat kuntoon


  • Etupäässä lyhyitä harjoituksia


  • Onnistumisia!!!


  • Treenien suunnittelu tärkeää


  • Ihanne suoritus kannattaa miettiä aina etukäteen, ennen kuin lähtee opettamaan


  • Käskyt vasta valmiiseen suoritukseen


  • Palkaamattomuus



    • Riippuu koirasta


  • Tietyntyyppisille koirille on vain hyväksi, kun pääsee joskus muistuttamaan

Mummo energiaa :)


Eipä tunnu Siru mummoa vielä ikä painavan. Viikko sitten se pääsi piiiiitkästä aikaa nauttimaan kisatunnelmasta seuramme epiksiin ja ottikin siitä kaiken ilon irti :) Hmm, en voi edes ymmärtää, miten vanha koira voikin olla noin kuriton :P En ole kisannut Sirun kanssa nyt reiluun vuoteen ja se on käyttäytynyt kisapaikoilla suht siivosti, kun se on ollut mukana vain turistina. Nyt se kuitenkin tiesi välittömästi kisapaikalle saavuttuaan, että tällä kertaa kertaa SE pääsee kisaamaan ja virittäytyi samantien kisavireeseen (=riekkui, repi hihnaa ja veti hullunlailla kohti lähtöä).


Osallistuin Sirun kanssa pujottelukisaan ja Toivon kanssa kävin kikkailemassa sekä pujottelukisassa että agilityradalla. Pujottelukisa koostui kolmesta eri osakilpailusta: 6-kepin, 12-kepin ja 24-kepin pujottelusta. Keppien lisäksi radalla oli kaksi hyppyä ja aika otettiin koko radasta (hyppy - kepit - hyppy - kepit takaisin ja hyppy).


Siru oli kaikista nopein 6- ja 12-kepin pujottelussa. Se olisi ollut nopein myös tupla kepeillä, mutta takaisinpäin tullessa se jätti viimeisen keppivälin pujottelematta ja jouduin korjaamaan :( Näin ollen Tampereen pujottelumestaruus meni meiltä sivu suun :((


Toivo kepitteli myös ihan kivasti. Onhan se Siruun verrattuna iso ja kankea, joten ajassa se kyllä hävisi aikalailla (jo 6-kepin pujottelussa tuli eroa muistaakseni sekunnin verran). Kivaa meillä kuitenkin oli :)


Kuva kertoo yleensä enemmän kuin tuhat sanaa, joten laitankin tähän loppuun Sirun ja Toivon tyylinäytteet :) Hieman näyttäisi olevan eroa sekä pujotekniikassa että asenteessa...




Kuvat: Katri Ojaniemi

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Tiistain agit


Eilen illalla piipahdimme pikaisesti ottamassa pienen pienet treenit. Minulla oli kaikki kolme koiraa mukana ja kaikki pääsivät liitelemään :))


Hipsu oli loistava :) En edes muista koska olen sen kanssa viimeksi mennyt, mutta eipä se ainakaan mitään ole unohtanut. Kaikki kontaktit tosi hyviä +  nopeita ja kepitkin se osasi edelleen aloittaa melkein mistä tahansa. Rimat laitoin mini korkeudelle (en raaski enää hyppyyttää sillä maxeja, vaikka se varmasti ne vielä loistavasti menisikin) ja kokeilin pieniä hyppykuvioita. Meni aivan loistavasti :) Sirun kanssa on kyllä edelleen nautinto mennä ja se rrrrrrrakastaa tätä lajia. Viikonloppuna Hipsu pääseekin sitten pitkästä aikaa kisailemaan :) Seuramme järjestää lauantaina epikset ja siellä ratkotaan samalla Tampereen pujottelumestaruus. Jännä nähdä kuinka Siru pärjää vauhdissa nuoremmille :)) Super-hyper-mega nopea pujottelija se vieläkin on, mutta ehkä vuodet ovat kuitenkin vähän hiljentäneet vauhtia (ja hulluutta:) 


Viljo oli... hmm. innokas :) Se ei oikein vielä osaa lukea ohjausta ja tällä kertaa valitsi vähän oma valintaisia esteitä (eli putkia:). Se kääntyy kyllä edelleen loistavasti, mutta saattaa välillä singahtaa ihan mihin tahansa.. Kokeilin senkin kanssa pieniä hyppykuvioita ja keppejä.


Toivokin treenaili vain pikkujuttuja. Hyppypyöritystä ja keppikulmia. Meni tosi hyvin ja Toivo osasi hakea kepit hienosti erittäin vaikeistakin kulmista :)) 

Viikonlopun agikurssi


La ja su osallistuimme Toivon kanssa Rannikon Timon agilitykurssille. Timo oli kehitellyt haasteellisia harjoituksia (tai ainakin ne oli mulle ja Toivolle haasteellisia:). Paljon tuli taas uutta intoa treenata ja myös uusia ideoita :)


Lauantaina otimme "lämmittelynä" 20 esteen rataa. Toivon kanssa hinkattiinkin sitä sitten pikku pätkissä jokunen tovi... Joitain kohtia sain Timon ohjeiden mukaan menemään aika makeasti, mutta ihan kaikki ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Rimoja tuli parissa kohtaa alas jatkuvasti ja muitakin pikku ongelmia oli...


Toisena pätkänä otettiin hieman lyhyempää rataa ja tässä pääsin kokeilemaan hieman uuden tyyppistä ohjaamista (sillä saattaa olla joku hieno nimikin, mutta sitä en kyllä tiedä:). Radalla oli kohta putki - jonka jälkeen vasemmalle aita takaa kiertona - ja siitä sitten jyrkästi oikealle aita. Kokeilin tehdä tätä pelkästään vartalon kierroilla eli ensin kääntö vasemmalle ja heti perään oikealle. Eikä meinaan ollut helppoa!! Kokeilin vähintään tsiljoona kertaa, ennenkuin sain ajoitusta yhtään kohdalleen. Jos olin liian aikaisessa ensimmäisessä käännöksessä, niin Toivo kielsi ja jos myöhässä jälkimmäisessä, niin Toivo ehti pyörähtää tai kääntyä väärään suuntaan :( Lopulta se kuitenkin lähti sujumaan ja sitten se menikin tosi hienosti :)) Näitä tulemme ehdottomasti harjoittelemaan lisää!!


Sunnuntaina hinkattiin lisää... Nyt radalla oli ainakin yksi kohtaa, jota en vaan saanut millään menemään (ihan suora pätkä hyppy-hyppy-A-pussi-ja aita takaa kiertona). Pussi liukui kentällä monta metriä Toivon rynnistäessä sinne ja jokaikinen kerta Toivo myös juuttui sinne :((  Toinen ongelmia aiheuttanut kohta oli hyppysuora, jonka jälkeen piti tehdä välistäveto. Nämä on kyllä meille niiiiiin vaikeita. Toivon kanssa ajoituksen saaminen kohdalleen on aivan käsittämättömän vaikeata. Jos olen liian ajoissa se kääntyy pois esteeltä ja jos liian myöhässä, niin se ehtii jo suorittaa pari väärää estettä tai ainakin tekee hitonmoisen kaarroksen.


Lopuksi kellotettiin vielä yhtä hyppykuviota ja katsottiin mikä ohjaustapa on kaikkein nopein.


Tosi ikävä juttu olikin sitten se, että sunnuntain kurssin jälkeen Toivolla oli TAAS melkein kaikista anturoista nahat poissa ja useampikin kynsi vuoti verta :((( Toivohan ei itse tälläisiä pikku juttuja edes huomaa, mutta tosi kurjaa se kuitenkin on :(( Mä itse luulen, että syypää tähän on A-este. Lauantaina kyseistä estettä ei otettu ja silloin ei mitään ongelmia. Sunnuntaina sen sijaan jouduin hinkkaamaan A:ta aika paljon... No, pitää katsella. Tosi kurjaahan se on, jos tämän lajin harrastaminen tyssää jalkaongelmiin. Toisaalta jos syyllinen on A, niin sittenhän ongelmat pystyy välttämään sillä, etten enää treenaa kyseistä estettä :)

Paimenkurssilla


Torstaina 4.10 matkasin kuunteluoppilaaksi Timothy Longtonin paimenkurssille. Kurssi pidettiin Juupajoella ja kurssille osallistui viisi koirakkoa. Matkaseuraksi lähti Nina, joka osoittautui aivan loistavaksi tiedon lypsäjäksi :) Kiitos siitä!! Ilman Ninaa hiukan jäyhästä englantilaisesta kouluttajasta ei varmastikkaan olisi saatu samalla tavalla tietoa ulos :)


Kurssin kouluttaja tuli siis englannista ja oli pitkän linjan paimenkoiraharrastaja (lähestulkoon koko hänen sukunsa kilpaili paimennuksessa ja paimenopit oli peritty suurinpiirtein jo äidinmaidosta:). Koiria hänellä oli kotona kaksikymmentä ja paimennettavina eläiminä sekä lampaita että nautoja.


Itse koulutuksesta. Kouluttajan ulosanti ei ehkä ollut ihan paras mahdollinen. Osittain ehkä sen takia, että hänelle itselleen asiat olivat niin itsestään selviä (toisin kuin meille hieman kokemattomammille tumpeloille:) Hänellä ei siis ollut antaa mitään selkeää valmista ideologiaa, että tee näin ja näin, vaan aina toimittiin tilanteen ja koiran mukaan. Opetuksessa hän painotti sitä, että perusteet tulee opettaa huolella ja aina jos tulee ongelmia kannattaa palata takaisinpäin ja helpottaa treenejä hetkellisesti. Aina välillä kannattaa myös uskaltaa testata mitä koira osaa eli esim. haussa kokeilla välillä ihan selkeästi pidempiä matkoja ja jos se ei toimi, niin sitten vaan yksinkertaisesti palataan taas treenaamaan lähempää.


Kurssille osallistuneet koirat olivat kaikki varsin lupaavan oloisia :) Eniten pidin nuoresta Tatzista (joka on entisen koirani pikku-Kirpun sisar:). Mielettömän makea, pieni, sähäkkä ja innokas narttu :)))