torstai 22. marraskuuta 2012

Autotonta elämää

Viime aikojen treenailua on haitannut autottomuus. Tai kyllähän mulla auto käytössä on, mutta ei sillä pahemmin uskalla koko koiralauman kanssa treeneihin lähteä (syövät pian vuoroaan odotellessaan koko laina-auton:-/). Oman autoni perään jysäytti pari viikkoa sitten kuorma-auto ja se on seisonut korjaamon pihassa siitä lähtien. Aluksi piti korjata, mutta kustannusarvio on jatkuvasti vain noussut ja tällä hetkellä näyttäisi siltä että lunastukseen menee. Hemmetin hitaasti tuntuu vaan asia vastapuolen vakuutusyhtiön kanssa etenevän :(

Paimentamaan olen päässyt parina päivänä. Metkun kanssa ei mitään uutta mullistavaa. Sitä samaa vanhaa vääntöä noudatetaanko käskyjä nyt heti vai sitten kun itsestä siltä tuntuu. Se elukka on kyllä itsepäinen kuin muuli!! Aina pitää yrittää luistella ja Metkun mielestä Metku tietää parhaiten. No, kyllä mä vielä jonain päivänä sen päihitän ;o)

Lee on alkanut vihdoinkin treenailemaan ihan oikeasti :) Ja voi vitsit kuinka makee se on!! <3 Täysin Metkun vastakohta. Se on tosi nöyrä, haluaa kuunnella ja tehdä aina oikein. Sille ei tarvi kuin hieman vinkata ja se muuttaa heti toimintaansa. Sen kanssa treenaaminen on suorastaan hermolepoa ;o) Ja kuitenkin vaikka se on ohjaajaa kohtaan äärimmäisen nöyrä, niin lampaita se ei arastele kyllä tippaakaan! Se on vahva, erittäin intensiivinen ja reagoi sekä ohjeisiin että eläinten liikkeisiin nopeasti. Flänkkejä, lyhyitä hakuja ja poispäinajon alkeita on treenailtu. Lee pitää kaarella aika vahvasti otteen lampaissa ja herkästi lähtee hidastamaan/leikkaamaan sisään kaaren lopussa. Saan sen suht helposti laajentamaan, mutta kerrasta ei vielä koko kaari onnistu. Havaitsin myös etten ole opettanut sille maahanmenoa (hävettää ihan:), joten olen pysäytellyt sitä seisomaan. Lyhyet lähestymiset ja pienet poispäinajopätkät onnistuvat myös jo jotenkuten :)

Keskiviikkona kävin Sarin kanssa tokoilemassa ja liitelemässä Mouhijärvellä. Tehtiin kaikkea pientä :)

Viljo:
Viljo hinkkasi oikeastaan pelkästään keppejä. Suurin ongelma on aloitukset. Viljo ei ajattele YHTÄÄN vaan syöksyilee ihan mihin väliin sattuu. Saattaa myös oikoa välejä, eikä ihan aina malta edes pujotella loppuun asti. Laitoin nyt hihnaan ettei pääsisi tekemään miljoonaa kertaa väärin, mutta voi pojat kuinka vaikeaa siitä huolimatta oli!!! Muutaman kerran jouduin keskeyttämäänkin koko harjoituksen ja pitämään Viljolle puhuttelun kun se kiihdytti itsensä niin hirveille kierroksille.. Ei enää järjenhiventäkään päässä, lähti vain ryysimään, pyörimään ja sinkoilemaan. Syvä huokaus. Onneksi niitä onnistumisiakin tuli :) Kun vain vire on sopiva ja Viljon saa ajattelemaan, niin se tekee tosi kivasti!!

Metku:
Metkun ohjelmassa oli seuraamista. Sillekin on napsahtanut hihnatuomio :) On vaan jotenkin niin paljon helpompaa pitää kriteeristä kiinni kun heti hihnan kiristyessä tietää koiran olevan liian edessä. Seurailujen ohella Metku teki sivulla istumista häirittynä. Pari kertaa taisi langeta Sarin maahan-käskyyn, mutta muuten malttoi hienosti. Huippupalkinnoksi kaikesta tästä hinkutuksesta Metku sai lopuksi suorittaa putken + kahden esteen suoran samoilla matalilla rimoilla millä tein Leen kanssa. Voi tsiisus kuinka hullu se koira on :-O Menee aivan miljoonaa ja on KUUMA!! Toivottavasti Metkulainen pääsee vielä joskus ihan oikeastikin liitämään.

Lee:
Ilmoittauduin Leen kanssa joulukuun alussa alkavalle agilityn tekniikkakurssille. Tarkoituksena päivittää ohjaajan taidot tälle vuosituhannelle :P Koska Lee ei ole juurikaan agilityesteitä nähnyt on pakko tehdä hieman etukäteistreeniä ennen kurssin alkua ;) Kokeilin lyhyitä irtoamisia parin esteen takana odottavaan leluun, pientä pyöritystä ja erilaisia putkeen lähetyksiä. Meni tosi hienosti!! Lee hyppää hyvin ja hallitsee kroppansa hienosti. Aika vikkeläkin se on, joten veikkaan jahka se saa pitkät koipensa vielä paremmin hallintaan niin se tulee menemään lujaaaaaaaaaaa!!! :D

Toivo:
Toivo-setä teki myös seuraamista ja pikkaisen aksaa. Vauhtia piisaa edelleen :D Mietiskelin, että jos joka tapauksessa maksan ensi vuodelle lisenssin ja kisailen Viljon kanssa, niin ehkä Toivokin voisi vielä muutaman startin kisata? Ei kai se vielä liian vanha ole? 10-vuotta tulee täyteen helmikuun lopussa, mutta ei Toivo kyllä vielä yhtään vanhalta tunnu. Itseasiassa se on mielestäni nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan :)) Mutta katsellaan.

1 kommentti:

  1. Miksi aiot treenata/treenaat ja vielä kisata koirilla agilityä, jotka eivät kropaltaan enää siihen lajiin sovellu terveyssyistä? Tuossa tilanteessa jätä se mutku mä haluun -miete narikkaan ja ajattele koiriasi.

    VastaaPoista