Pieksämäki

Alla kolmen tunnin yöunet, yhteensä kuusi tuntia autossa istumista, todella huono ajokeli ja kehno ykkönen. Siinä tiivistettynä meidän Pieksämäen reissu.

Kisan tulostaso oli huikaiseva!! Koiria oli kolmisenkymmentä ja lähes kaikki tekivät ykköstuloksen! Onnittelut kaikille menestyneille ja hyviä tuloksia tehneille!!!! Speciaalionnittelut tietysti vielä matkaseurallemme Katille ja veli Intolle huippusuorituksesta ja hienosta neljännestä sijasta :))

Tässä meidän suoritus:

Kehä 1. Tuomarina kiltti setä Mauri Pehkonen

• Paikalla istuminen. Ilmeisesti ihan ok? 10


• Paikalla makuu.  Alku ja loppu tosi hyvin!! Jossain vaiheessa oli vaihtanut lonkalla ja Kati sanoi jälkikäteen, että oli myös vähän nuuskinut. prkl. 10


• Seuraaminen. Pitkähkö kaavio ja liian iloinen Viljo :) Tuomari rokotti liiasta tiiviydestä ja pompotteluista. 7


• Zeta (M-S-I). Seuraamisessa taas jokunen pomppu. Kaksi ekaa asentoa ok. Istumisessa olin varma, että jäi seisomaan ja varmistin kurkkaamalla taakse. Oli istunut, vaikkakin hitaasti. 8


• Ruutu. Olisi voinut mennä paremmin merkin taakse. Nyt jäi vähän vinoon kohti ruutua. Ruutuun hyvin :) Sivulletulo vähän pitkäksi.. 10

Kehä 2. Tuomarina Marko Puranen

• Luoksetulo. Hyvä vauhti. Seisominen olisi ehkä voinut olla vieläkin napakampi? Eteentulo aavistuksen vino ja olisko sivulletulo samaten? 8,5


• Ohjattu. Aika lujaa meni, mutta virheettömästi :) 10


• Hyppynouto. Nappasi kapulan mukana ainakin kilon hiekkaa..  :( Eteentulo aavistuksen vino ja sylki kapulanluovutuksen jälkeen hiekkaa suustaan. Viljon naaman vasen puoli ja vasen silmä olivat myös aivan täynnä hiekkaa..  9


• Naaman putsauksen jälkeen tunnari. Viljo lähti vauhdilla, mutta rauhoittui tosi hyvin kapuloille tullessaan ja aloitti rauhallisen haistelun. Nosti omaa ainakin 2-3 kertaa, muttei ollut jostain kumman syystä satavarma valinnastaan vaan pudotti ja jatkoi aina vain uudestaan ja uudestaan etsimistä. 0


• Kaukot. Tässä vaiheessa ohjaaja oli aivan rikki :( Viljo teki vaihdot vissiin suht ok? 9

Periaatteessa koira toimi tosi hyvin ja moni juttu onnistui, mutta voi sitä sanoinkuvaamattoman pettymyksen määrää mitä tunsin suorituksen jälkeen. En edes muista koska olisi viimeksi kisan jälkeen tuntunut yhtä pahalta :( Olisi tehnyt vain mieli itkeä ja huutaa. Miksi, voi miksi me ei voida ikinä onnistua? Tuntuu täysin mahdottomalta saada kasaan kymmenen edes suurinpiirtein onnistunutta liikettä. Aina, ihan aina jokin liike epäonnistuu totaalisesti ja me tiputaan syvälle pohjasakkaan. Tuntuu niin turhauttavalta treenata hullunlailla, kun mitään tulosta ei kuitenkaan koskaan tule :(

Karsintakisat on varmaankin meidän osalta tältä erää ohi ja jäämme kisatauolle keräämään motivaationrippeitä kasaan. Katsotaan sitten koska ollaan taas valmiita palaamaan kisakentille hakkaamaan päätämme seinään.