Pitoharjoittelua ja seuraamista

Päätin alkuviikosta vihdoin ja viimein aloittaa Viljon kanssa noutokapulan pitoharjoitukset.

En ole vielä kertaakaan antanut Viljon itse ottaa kapulaa (olen tehnyt harjoitukset tunnarikapulalla), vaan asetan kapulan suuhun heti kulmahampaiden taakse. Tällä tavoin Viljo toivottavasti oppii oikean kapulan pitopaikan, eikä valuta kapulaa liian alas tai jotain muuta yhtä kivaa..

Olen tehnyt nyt kolmentyyppisiä harjoituksia.

Ensimmäisessä harjoituksessa olen rauhallisen otteen lisäksi opettanut myös sitä, että Viljo ei tiputa kapulaa ennen lupaa ja se myös oppii liikkumaan kapula suussa. Tämän harjoituksen olen tehnyt puhtaasti auktoriteettilla. Eli asetan kapulan suuhun ja jos Viljo pureskelee, niin kiellän. Tai jos Viljo tiputtaa kapulan, niin asetan sen vain tyynen rauhallisesti takaisin paikoilleen. Kun Viljo pitää kapulaa hyvin kehun. Välillä olen myös naputellut kapulan päitä sormilla tai ottanut kapulasta kiinni ja kevyesti vetänyt. Jos kapula irtoaa suusta kiellän, ja kun ote vain tiukkenee, kehun. Irroituksessa otan kiinni kapulan molemmista päistä, annan käskyn ja odotan että Viljo itse irroittaa otteensa kapulasta. En siis vedä kapulaa koiran suusta.  Tämän jälkeen olen palkannut namilla. Alkuun jouduin myös hieman avittamaan namilla, että Viljo tajusi irrottaa otteensa :)

Kun tämä kaikki sujui hienosti paikallaollessa lähdin hieman peruuttamaan ja annoin Viljon ikäänkuin tarjota kapulaa minulle (Viljohan osaa jo luoksetulon perusasennon ja hakeutuu eteeni istumaan). Aluksi tämä tuntui tosi vaikealta ja Viljo yritti jatkuvasti sylkeä kapulaa lähtiessään liikkeelle. Tällöin avitin hieman pitäen kevyesti kiinni alaleuan alta. Jos kapula kuitenkin ehti pudota, laitoin se vain takaisin suuhun ja yritin uudestaan. Tähän auttoi paljon myös se, että Viljon lähtiessä liikkeelle nostin omia käsiäni hieman ylöspäin (eli ihan samalla tavalla kuin autoin sitä aluksi myös eteenistumisharjoituksissa). Tällöin Viljokin automaattisesti nosti katsettaan ylemmäs ja kapula pysyi paremmin suussa :))

Toisessa ja kolmannessa harjoituksessa olen vahvistanut pelkästään sitä itse puruotetta.

Toisen harjoituksen olen tehnyt niin, että laitan Viljon istumaan ja asetan kapulan suuhun. Kun Viljon ote kapulasta on hyvä ja rauhallinen, sanon meidän naksusanan "jes", annan Viljon tiputtaa kapulan ja palkkaan namilla.

Kolmas harjoitus on hieman samatyyppinen kuin toinen. Laitan taas Viljon istumaan ja asetan kapulan paikoilleen. Tämän jälkeen otan käteeni narupallon (tai jonkun muun lelun) ja pyörittelen sitä ilmassa tai muuten hieman härnään sillä. Jälleen kun Viljon ote kapulasta on hyvä, niin "jes" ja Viljo saa singahtaa lelulle :))

Toivo on viimeaikoina treenaillut taas (yllätys, yllätys) seuraamista. Olen tehnyt ihan lyhyttä pätkää ja paaaaljon perusasentoon tuloja ja yrittänyt sitä kautta vahvistaa jälleen kerran oikeaa paikkaa. Tämä on kyllä auttanutkin ja ainakin musta itsestäni tuntuu siltä, että paikka olisi nyt varsin hyvä :) Huonona puolena on sitten se, että tämän tyyppiset harjoitukset vahvistavat niitä Toivon muita ongelmia (=istumista ja pomppimista). Tällä hetkellä Toivo ei siis juurikaan kävele, vaan pommottelee ihan ihmeellisesti melkein istualtaan eteenpäin :( Tähän puolestaan auttaisi se jos pystyisin seurauttamaan pitkää suoraa ja toooosi rauhallisella ja hitaalla tahdilla. Harmi vaan, että jos teen näitä harjoituksia, niin sitten oikea paikka kärsii välittömästi :((( Pitäisi siis löytää joku ihme harjoitus, jolla saisin treenattua kaikkia näitä meidän ongelmia kerralla :)))