perjantai 30. tammikuuta 2015

To-pe




Pennut alkavat olla melkoisia menijöitä. Varsinkin iltaisin meno on välillä lähes sietämätöntä. Ne purevat todella lujaa, repivät, raastavat ja tappelevat keskenään. Olen tehnyt niiden kanssa sisällä luoksetuloharjoituksia ym. pientä namilla. Ne ovat niin hauskoja :) Korvat lepattaen porukka kiitää tulemaan ja suorastaan heittäytyy syliin. Ensi viikolla ajattelin ehdollistaa ne naksuun ja opettaa niille ehkä jotain pikku temppuja :)

Eilen kävin treenailemassa Leen kanssa Koirakoutsin hallilla. Pennut pääsivät tietysti mukaan haistelemaan treenitunnelmaa :) Ne seurailivat treenejä kevythäkistä, nukkuivat ja kiersivät sylistä toiseen. Loistavaa harjoitusta naperoille!

Tänä aamuna tokoiltiin Sarin kanssa Mouhijärvellä. Itse treenasin seitsemän bordercollieita ja Sari kolme :D Pennut olivat aivan superreippaita! Tehtiin niiden kanssa luoksetulo- ja kontaktiharjoituksia juustolla sekä leikittiin leluilla. Päteviä naperoita!! Niistä tulee kyllä oivia harrastuskavereita uusille onnellisille omistajajilleen :)

Valkoinen poika, kokokaulus ja puolikaulus seikkailevat ensimmäistä kertaa varastossa

Puolikaulus ja kokokaulus jatkavat seikkailuaan

Tyttö riehuu ja kiusaa Cassia

Sari ja Einari treenailevat Mouhijärvellä. (Einari Keskipörhölä eli puolikaulus poika on pennuista ainoa joka on tähän mennessä saanut työnimen :) )


keskiviikko 28. tammikuuta 2015

5-viikkoiset naperot

Pennut täyttivät eilen 5-viikkoa :) Ohjelmaa on ollut viime päivinä sen verran paljon että nassikat ovat olleet välillä aika väsyneitä. Varsinkin kyläilyreissu Ikuriin oli uuvuttava ja seuraavan yön pennut nukkuivat kuin tukit aina aamu yhdeksään asti.

Eilen käytiin kimppatreeneissä testaamassa Kolmenkulman koirahallia. Lee humputteli jotain pientä ja pennut pääsivät lopuksi rallattelemaan ja juoksentelemaan halliin. Reipasta porukkaa :) Iltamyöhällä innostuin lähtemään Sarin kanssa tekemään vielä korjaussarjaa Mouhijärvelle. Sinnekin otin pennut mukaan ja ne pääsivät aluksi juoksemaan hetkisen hallin sosiaalitiloissa. Loppuajan ne katselivat treenejä kevythäkistä ja nukkuivat sikeästi Sarin Nemon haukun säestämänä :)

Jokunen video on tullut jälleen kuvattua. Muutama on eiliseltä ja loput on kuvattu jo aiemmin.


Piirtopää poika leikkii pallolla. 

Kokokaulus poika leikkii

Iso ruskea ja lusikka

Piirtopää poika murhaa Ikea hämppyä

Iso ruskea ja nauha

Tappelu 
 Posted using BlogPress from my iPhone

tiistai 27. tammikuuta 2015

Kylässä

Tänään käytiin kyläilemässä Ikurissa. Uusi paikka, uudet hajut ja uusia ystäviä. Erityisen jännittävä tuttavuus pentujen mielestä oli Mauri-Antero :D

"Hellow!!"

Valkoinen poika
Uusia pikku kavereita kylässä. Manulla on syystäkin hymy korvissa :)

Iso ruskea ja Mauri-Antero yhteiskuvassa.

Leikkitäti Cassilla on selvästi tilanne hallinnassa.

Pentumuodostelma <3

Olisiko tämä jonkin sortin jylsijä?

"Mitäs se täältä löytyykään?"

Kilttejä ja ihania pentuja?

Kokokaulus leikkii pallolla

Tyttö söpöstelee <3

Rankka päivä uuvuttaa pienen bc:n

Iso ruskea

Muiden nukkuessa Iso ruskea seikkailee varastossa ja ulkona. Loppuun hieman palloleikkejä sisällä. Tää kaveri on kyllä varsinainen pässinpää :P Tosi reipas ja rohkea, mutta myös aika vahvatahtoinen.. Tulee kun haluaa ja leikkii kun haluaa. Vaatii välillä sytyttelyä, mutta sitten kun lähtee käyntiin leikkii hyvin. Oisko dieselmalli? :) Toinen suosikeistani ja voisi kyllä sopia hyvin omiin näppeihini.

Iso ruskea ensimmäistä kertaa varastossa.

Mutkien kautta kohti kotia

Palloleikkejä

maanantai 26. tammikuuta 2015

Älkää aliarvioiko karvapalloja ;o)

Ja leikkikisan ehdottomat voittajat ovat:

Numero 1. Puolikaulus poika

Numero 2. Tyttö

Nahkat ovat ainakin tällä hetkellä enemmän tuulella käyviä. Joskus lähtee ja toisinaan taas ei. Tämä karvainen parivaljakko on leikkimisessä omaa luokkaansa :)

Maanantain touhut

Aamulla laitoin Milalle viestiä, että kai voin pitää näistä naperoista ainakin pari :P Kaikki ovat ihania ja kivoja, mutta muutamasta erottuisi kovasti jo sellaisia ominaisuuksia joista itse pidän. Pieni ja vilkas vai iso ja vakaa kas siinä kysymys.

Tämä päivä on kulunut samalla kaavalla kuin kaksi edellistäkin. Vieraita, leikkimistä, nukkumista ja syömistä. Jälleen kerran annan videoiden kertoa päivän touhuista tarkemmin :)


Mä haluun!!! Iso ruskea pyrkii takaisin pentuaitaukseen :) 

Cass leikkii tytön kanssa <3

Piirtopää ja puolikaulus seikkailevat kaksistaan yläkerrassa.

Luoksetulo :) Puolikaulus ja piirtopää

Leikkiä. Pääosassa kokokaulus, lopussa lelun pöllii piirtopää


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Toinen päivä

Pennut ovat olleet tänään selvästi väsyneempiä. Tästä johtuen ollaankin otettu rennosti :) Nukuttu ja syöty kunnolla. Vieraita kävi tänäänkin pentuja palluttelemassa ja lisäksi pennut pääsivät piipahtamaan pikaisesti ulkona.

                      Mamma siedättää naperoita ääniin:

Joka pennun paras lelu. Ikea Hämppy :) :

Ensimmäistä kertaa ulkona suuressa maailmassa. Tyttö, piirtopää poika ja puolikaulus poika. Alkuun oli vähän jännää ja kylmää :) :
- Posted using BlogPress from my iPhone

lauantai 24. tammikuuta 2015

Iltavilli

Kerta kiellon päälle ;o) Näissä on vaan niin paljon kuvattavaa.





Vielä muutama video

Veikkaan että hyvin pian kukaan ei enää jaksa näitä mun pentupäivityksiä :P Mutta ei auta. Näitä vaan tulee ja tulee :D Tässä vielä muutama lyhyt video tämän päivän touhuista:






Ensimmäinen päivä



Syliterapiaa sohvalla :)

Vitsit että nää on hauskoja!! Pissaa ja kakkaa tulee tietysti aikalailla, mutta mitään muita huonoja puolia ei pentulauman kaitsemisessa olekaan. Kerrassaan valloittavaa porukkaa <3

Ensimmäinen päivä on sujunut uuteen kotiin tutustuen. Omat koirani ottivat uudet tulokkaat hyvin vastaan ja pentujen mielestä varsinkin Toivo-setä on supercool!! Muutama poika yritti Toivoa jo nylkyttääkin ja muutenkin Toivon miehiset vehkeet tuntuvat kiinnostavan varsinkin urospuolisia koiranalkuja... Toivon pippelissä yritetään roikkua naskalihampailla ja aina välillä Toivo laiskasti vain potkaisee jonkun kovempaa purevan kaverin irti :)

Ensimmäiset vieraat kävivät jo aamusta ja pikapuoliin saapuvat seuraavat. Kiireistä on pikkupentujen elämä :)










- Posted using BlogPress from my iPhone

perjantai 23. tammikuuta 2015

Pennut saapuivat

Vihdoin ja viimein! He ovat täällä :)

Automatka sujui rauhallisissa merkeissä. Pennut nukkuivat koko matkan. Kotona häkinoven auettua porukka lähti reippaasti tutustumaan uuteen ympäristöön (ja pissailivat ja kakkailivat tietysti kaikkialle..). Toivo tuntui olevan erityisen mieluinen tuttavuus :) Kaikki muut pennut tyytyivät tervehtimään suht sivistyneesti, mutta "mun" iso ruskea yritti sitä nylkyttääkin.. :-/



- Posted using BlogPress from my iPhone

tiistai 20. tammikuuta 2015

Vähiin käy :)

Enää muutama päivä ja sitten he ovat täällä :) Kyllä sitä on odotettukin!!

Eilen pennut pääsivät osallistumaan lastenkutsuille. Siellä ne kuulemma olivat viilettäneet hännät pystyssä tanssilattialla pari vuotiaiden ihmislasten seassa. Aika epeleitä. Tähän mennessä niitä ei ole huimannut vielä yhtikäs mikään!! Aivan superreippaita ja rohkeita pentusia <3

Kokokaulus poika.

Todistettavasti lapsilla on vielä ainakin yksi lelu ;) Valkoinen poika.

Tyttö.

Iso ruskea

"Voi haukotus tätä filmaamista."  Piirtopää poika.

Lelukoira vai oikea pentu? Puolikaulus poika :)

maanantai 19. tammikuuta 2015

Ja vuoden äiti-palkinto menee..

..ei todellakaan ainakaan Lee Lisbethille :P Hih hih. Lee on ehkä huolettomin mutsi ikinä!

Tylsäähän se pentulaatikossa kököttäminen 24/7 takuulla on! Ja sen takia Lee ei siellä pahemmin kökötäkkään ;o) Eilenkin lähes koko sen ajan kun olin pentuja katsomassa Lee paahtoi menemään pentujen lelujen kanssa. Tai oikeastaan niiden muutaman jäljellä olevan lelun kanssa.. Suurimman osan se oli nimittäin ehtinyt jo omin hampain koetestata ja todeta pennuille sopimattomiksi :D Napero raukoilla olikin jäljellä enää vain pari säälittävää lelun riekaletta ja muutama tylsempi tai kestävämpi lelu mitä mutsi ei ollut viitsinyt tai pystynyt tuhoamaan. Milakin tyytyi vain masentuneena toteamaan: "No, ehkä se oli jo aikakin uusia pikkupentujen leluvalikoima". :P

Leetä ei myöskään näyttänyt huolettavan jos joku pentu litistyi peffan alle mamman istahtaessa tai jäi jumiin mahan alle sen retkahtaessa lepäämään. Tyytyväisenä se vaan istuskeli tai makaili vaikka porukkaa kuinka sätki päästäkseen pois pinteestä :D Onneksi naperot olivat kaikki isoja, lihavia ja sisukkaita! Ne eivät näyttäneet pienestä lannistuvan ja sinnikkäästi jatkoivat esteistä huolimatta tunkeutumista kohti parempia apajia :)

Pennuistaan Lee kasvatti selvästi rentoja ja omilla jaloillaan seisovia tyyppejä. Pienille kitinöille mutsi ei vaivautunut edes korvaansa lotkauttamaan. Saattoi vaan rentona röhnöttää vieressä tai keskittyä tuhoamaan jotain lelua :) Eivätkä pennut paljoa kitisseetkään! Reippaita ja hiljaisia tyyppejä kaikki <3 Mutta oikeasti. Vaikka Lee varsin rento mutsi tuntuikin olevan niin hienosti se myös pennut hoiti!! Imetti, putsasi jätökset ja leikittääkin kovasti yritti :)

Pentujen suussa oli näkyvissä ja tuntuvissa vasta pienet hampaannysät. Siltikin naperot olivat saaneet jo nyt raadeltua Lee raukan nisät lähes verille :( Muutamaan kertaan se irrottikin nätisti pari pentua nisiltä kun ne ilmeisesti purivat liian lujaa. Kaverit tarttuivat lujasti kiinni myös sormeen ja varsin vakuuttavan voimakas imu niillä olikin!! Onneksi pian alkaa helpottaa kun pennut alkavat syömään enemmän kiinteää ruokaa.

Ennen kotiinlähtöä käytiin Milan kanssa vielä katsomassa lampaita ja tutustumassa kartanon lampolaan. Lee pääsi mukaan ja treenasin sen kanssa pikkuriikkisen sisätöitä :) Niin siistiä!! Lee oli selkeästi saanut uutta asennetta ja sehän käytti jopa omatoimisesti hampaitaan yhteen jähmeään ja koiraa puskevaan pässiin!! Huippua jos se viimeinkin alkaisi pitää puoliaan ja laittaisi jukuripäisemmätkin eläimet liikkeelle. Selkeästi sille tekisi hyvää päästä tekemään ihan oikeita töitä ja harjoitella työskentelyä sisällä ahtaammissa oloissa.


- Posted using BlogPress from my iPhone

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Huippupäivä!!

Pentuja, pentuja mitäpäs muuta huippupäivään voi kuuluakaan :)

Leen pennut ovat nyt 3,5 viikkoisia ja pakkohan niitä oli päästä katsomaan vielä ennenkuin ne ensi viikon perjantaina muuttavat tänne. Voi vitsit kuinka ihania ne olivatkaan!! Leluista ne eivät vielä oikein mitään ymmärtäneet, mutta kaikilta muilta osin pentue tuntui kyllä erittäin hyvältä ja tasaiselta! Ei mitään suuria eroja. Olisin voinut napata mukaani heistä kenet tahansa <3 Kaikki olivat reippaita, rohkeita ja erittäin sosiaalisia :) Eivät ihmetelleet oikeastaan yhtään mitään ja taapersivat menemään hännät pystyssä niin keittiössä, pöydällä kuin tasapainolaudallakin. Pidin erittäin paljon!! Hyvin sen tyyppisiä kavereita mitä uskoin ja toivoin tästä yhdistelmästä tulevankin <3

Iso Ruskea. Vääääsyttää!!

Iso Ruskea on ollut syntymästään asti mun lemppari. Iso, reipas, rohkea ja tasapainoinen <3 Tuntuu olevan myös erittäin sosiaalinen kaveri ja namitesti osoitti hänen omaavan vieläpä hyvän jälkinenänkin :)


Kukaan ei voi olla täydellinen.. Iso Ruskea ja sininen silmä :P 

Kokokaulus poika. Pojista tällä hetkellä pienin, mutta ei todellakaan vähäisin :) 

Kokokaulus poika. Erittäin reipas ja rohkea!! Tätä kaveria ei huimaa mikään. Menee häntä pystyssä kaikkialle :)

Piirtopää poika. Vekkuli kaveri. Omaa ehkä vähän Viljomaisia piirteitä.. :P

Piirtopää poika. Sosiaalinen ja vilkas kaveri.

Piirtopää poika. Kaikista lyhytkarvaisin ja ulkonäöltään ehdottomasti kaikkein söpöin.

Valkoinen poika. Suht rauhallinen kaveri ainakin tällä hetkellä. Pöydälle päästyään eteni aika kiitettävää vauhtia kohti kakkua..

Valkoinen poika. Tällä pennulla tuntuu olevan ihan oma rytmi. Nukkuu usein silloin kun muut riehuvat ja muiden simahtaessa aloittaa omat pippalot. Itselleni tuli tästä kaverista mieleen myös ajattelija. Hän istahti useammankin kerran kaikessa rauhassa pohdiskelemaan uusia asioita. Selvää filosofi ainesta :)

Tyttö. Tällä tytöllä on LUONNETTA!! Ärtsy pimu, joka kiduttaa mieluusti veljiään :) Innostuu kovasti jos häntä menee tökkimään tai tönimään ja ilmaisee mielipiteensä moisesta vakuuttavalla ärinällä :D

Tyttö. Sininen silmähän se sieltäkin loistaa :P
Puolikaulus poika. Syntyessään suurin pentu, mutta nyt pojista toiseksi pienin. Pennuista tällä hetkellä ehkä rauhallisin? Tällä kaverilla on pentueen tuuhein ja pisin turkki. Ehdottomasti pitkäkarvainen :)

Puolikaulus poika. Herätettiin kuvauksiin kesken parhaimpien unien ja tässä häntä hieman ravistellaan hereille :P Sai aikamoisen hepulin ja meinasi riehaantua täysin.

Puolikaulus poikaa naurattaa.


keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Pennut 3-viikkoa

Maailmanvalloitus on alkanut! Pentulaatikosta otettiin etuseinä kokonaan pois ja naperot ovat päässeet jo useampana päivänä tekemään tutkimusretkiä tutun ja turvallisen pesäkolonsa ulkopuolelle. (omatoimisesti pentulaatikon reunojen yli ehdittiinkin muksahdella jo jonkin aikaa:).

Pentulaatikkoon on ilmestynyt leluja ym. mielenkiintoista ja eilen naperot pääsivät maistelemaan ensimmäistä kertaa jauhelihaa! Nam. Uudet ja ihanat lelut ovat olleet pentulaatikossa aivan erityinen riemun aihe :) Ei kylläkään pennuille vaan heidän äiskälleen.. Lee leikkii, riehuu ja käsittelee lelut loppuun alta aikayksikön. Pahoin pelkään etteivät nämä naperot tule jatkossakaan pahemmin leluja näkemään.. Kaikki parhaat on ainakin ikuisesti varattu äiskän omiin leikkeihin :P No, pennut eivät onneksi vielä kovin paljoa leluista ymmärräkään. Enemmän ne keskittyvät painimaan ja nahistelemaan keskenään. Tyttö on edelleen melkoinen ärripurri ja päällepäsmäri ja kurittaa mieluusti veljiään. Äänitehosteetkin ovat tällä mimmillä varsin uskottavat :)

Suurin pojista painaa nyt 1775 g ja pienin 1660 g. Tyttö on edelleen pienin 1470 g.



- Posted using BlogPress from my iPhone

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Hiljaiseloa

Zzzzz.. Olen lähestulkoon vaipunut talvihorrokseen. Kuluneella viikolla en ole tehnyt yhtään mitään. En siis yhtään mitään! Torkkunut kotisohvalla, katsellut telkkaria ja surffanut netissä. Metkulta katkesi kynsi ja Toivo alkaa edelleen klenkkaamaan jos sen ottaa lenkille mukaan :( Kovasta yrityksestä huolimatta en ole onnistunut löytämään koivesta mitään selkeää kipukohtaa. Toivon ikä huomioon ottaen ykkös veikkaukseni on nivelrikko ja etujalasta kun on kyse, niin myös kyynärpää :( Pelkällä levolla se ei tunnu ainakaan valitettavasti paranevan. Tosin Toivoa on kyllä täysin mahdotonta pitää totaalilevossa. Se ei tajua yhtään säästellä itseään vaan rynnii, ryntäilee ja starttaa täysillä matkaan kun jotain tapahtuu tai kun itämainen kissa kotona liikahtaa.. Ei auta kuin varata lääkäriaika, kuvauttaa jalka ja toivoa että sille jotain pystyisi tekemään.

Kotona olen taistellut rotan ja ankkojen kanssa. Rotta (tai rottia) on mitä ilmeisemmin muuttanut taloni alle.. Talon seinustalle, ankkatarhan puolelle on kaivettu rotankolo ja lintulaudan vierestä näin kuinka yksi rotta starttasi matkaan häntä suorana.. Loukku on ostettu ja sijoitettu talon alle. Mitään sinne ei ole kuitenkaan mennyt :-/ Luulen että seuraavaksi siirryn järeämpiin aseisiin ja käyn ostamassa myrkkyä.

Elo ankkojen kanssa ei ole myöskään ilman ongelmia sujunut.. Lättäjalat päättivät etteivät he halua lämpimässä talviankkalassa asua ja tekivät syömälakon. Siirtelin niitä aikani sisältä tarhaan ja tarhasta sisälle, mutta nyt luulen että ne saavat jäädä asumaan kesätarhaansa.. Tarhassa on kuitenkin kaksi pahnoilla täytettyä rakennusta minne ne halutessaan pääsevät tuulta ja viimaa pakoon. Lisäksi ajattelin vetää jompaankumpaan rakennuksista lähipäivinä vielä sähkötkin. Eikä niitä edes näytä kylmä haittaavan. Tänäänkin vetelivät tyytyväisinä päikkäreitä keskellä pihaa reilun kymmenen asteen pakkasessa vaikka mökki olisi ollut muutaman räpylän läpsäytyksen päässä.

Loppuun vielä yksi videolinkki. En ole ehtinyt sitä itse vielä katsomaan, kun jostain syystä se ei lähde kännykälläni pyörimään. Cassin sisko Aibee paimentaa :) http://vimeo.com/116458278   Sain myös kuulla että sisko on 52 cm korkea ja Cassin veljet vieläkin isompia.. Hemmetti!!! Miks mun koirat jää tommosiks hiton kääpiöksi? Cass on omista koiristani kaikkein pienin, ehkä 46-47 cm..


- Posted using BlogPress from my iPhone

perjantai 9. tammikuuta 2015

Pennut 2-viikkoa. Video nro 2.

Voiko mitään näin ihania ollakaan? <3 Havainnointikyky ei ehkä paras mahdollinen vielä ole, mutta söpöydessä näitä kavereita on kyllä vaikea päihittää :)


torstai 8. tammikuuta 2015

Muutama kuva

Jaan tännekin muutaman Milan fb kansiosta pöllityn kuvan :)

Pennut täyttivät tosiaan eilen kaksi viikkoa ja sen kunniaksi ne tottakai myös punnittiin. Suurin pennuista on tällä hetkellä iso ruskea 1300 g ja kevyin on edelleen narttu 1070 g. Muut sitten jotain siitä väliltä.

Kuvien perusteella veikkaisin että suurimmalle osalle pennuista tulee pitkä karva.. Mini Pyrolla eli isolla ruskealla on muita karkeampi turkki ja isot tassut. Siitä tuleekin kenties eniten isänsä näköinen?

Pentulaatikolla harjoitellaan leikin alkeita, heilutetaan häntää ja muristaan. Omaa tahtoakin tuntuu kavereista löytyvän! Kynsienleikkuussa tyttö on osoittautunut kovimmaksi vastukseksi mitä Mila on tähän mennessä kohdannut :D

Lee imetään kuiviin :)
Päikkäreillä
<3


Rankka juhlinta vaatii veronsa :P
Simmut auki <3



- Posted using BlogPress from my iPhone

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Pennut 2-viikkoa ja video

Tänään tuli naperoilla 2-viikkoa täyteen ja pentulaatikossa alkaa olemaan päivä päivältä enemmän menoa ja meininkiä. Leikkiharjoituksetkin ovat alkaneet <3


tiistai 6. tammikuuta 2015

Leen kuulumisia

Pennut täyttävät huomenna jo 2-viikkoa!! Uskomatonta kuinka nopeasti aika menee! Vielä muutama viikko ja sitten ne muuttavatkin tänne. Aivan ihanaa! Maltan tuskin odottaa :)

Lee on voinut edelleen erinomaisesti. Se hoitaa pennut todella hyvin ja sisällä ollessaan viihtyy pentulaatikossa, mutta kyllä siitä huomaa että se on työkoira ja uranainen :P Ulos päästyään Lee ei paljon lapsia muistele.. Se juoksee, riehuu ja leikkii toisten koirien kanssa sekä lähtee mielellään pidemmilllekin lenkeille. Eikä sitä paljon tarvitse myöskään innostaa leikkimään tai yhteisiin puuhasteluihin. Se on aina valmis! Kaikenkaikkiaan rento äiskä, joka hoitaa lapset oman uran ohella :)

Hyvän pohjakunnon ansiosta eivät raskaus, synnytys, eikä nyt imetyskään tunnu Leetä rasittavan. Se on pysynyt aivan loistavassa kunnossa!! :) Mila on kiitellyt myös Leen kykyä käyttää hyväkseen ravintoa sekä sen tottumista raa'an syöntiin. Sille kun pystyy syöttämään kuinka paljon ja kuinka vahvaa ruokaa tahansa ja se vain käyttää kaiken hyväkseen, pulskistuu ja voi hyvin. Ei mitään vatsaongelmia, rasvaripulia, tms. Aivan mahtavaa :)



- Posted using BlogPress from my iPhone

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Ankkoja



"Mitäs me lättäjalat"

Leen ollessa mammalomaa viettämässä olen törmännyt uuteen ongelmaan. Miten siirrellä ankkoja ilman toimivaa koiraa? Vaakuille rakennettiin viime syksynä talviasumus yhteen vanhoista piharakennuksistani. Sen yhteydessä ei ole kuitenkaan ulkoilumahdollisuutta. Ankkojen kesämökki ja ulkotarha sijaitsevat taloni takana aivan toisella puolen tonttia ja sinne päästäkseen ankkojen pitää läpsytellä pihan poikki. Kovemmilla pakkasilla ankat ovat tietysti sisällä, mutta sään lauhtuessa ja mittarin lähestyessä nollaa ne viihtyvät paremmin ulkona. Leen ollessa kotona ankkojen siirtely oli helppoa. Se vain suit sait sukkelaan ajoi sorsat suorinta reittiä sisältä ulos ja ulkoa sisälle :)

Juoksuankat ovat arkoja lintuja verrattuina moniin muihin ja siitä syystä käytän niiden siirtelyyn mieluummin koiraa. Mitä vähemmän joudun niitä hätistelemään tai ottamaan kiinni, sitä rauhallisempina ja luottavaisempina ne pysyvät :) Lisäksi koira on niiiiin paljon parempi ennakoimaan ankkojen liikkeitä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan nopeampi. Se siirtää vaakut paljon nätimmin ja nopeammin kuin mihin itse ikinä kykenisin.

Leen ollessa poissa vaihtoehtoja oli tasan kaksi. Minä tai Cass. Metku kun ei ankkapaimennuksesta välitä. Se on täysin erikoistunut munavarkauksiin ja ankanjaskan syöntiin :D Cass sitävastoin on osoittanut kiinnostusta ankkoja kohtaan. Se on seurannut Leen toimia tarkasti ja notkuu mieluusti ankkatarhan luona sorsia tuijottelemassa. Mahdollisuudet uuteen ankkapaimeneen olivat siis ainakin olemassa :) Joten eikun rohkeasti kokeilemaan!! Laitoin aluksi Cassin liinaan ja testasin miten se ankkoja käsittelee. Se tuntui yllättävänkin hyvältä! Oli keskittynyt, rauhallinen ja liikkui pehmeästi. Tästä innostuneena päätinkin heti ryhtyä siirtämään ankkoja ulkotarhaan. Jep, jep. Ei mennyt ihan kuin Stömsössä.. Heti ulos päästyään ankat paahtoivat ensi töikseen kiviaitojen välistä suoraan metsään.. Nooo, onneksi ne ovat aika hitaita ja pysyvät hyvin muodostelmassa :P Muutaman pienen (ja parin vähän suuremmankin) lenkin kautta takaisin kotipihaan ja lopulta myös tarhaan. Huh! Toiseen suuntaan meno onnistui seuraavana päivänä jo huomattavasti paremmin. Pieni koukkaus perunamaan kautta, mutta muuten suht suorilta ankat sisälle. Jee, jee!! Eiköhän se siitä ala sujumaan kun hieman vielä harjoitellaan :)

Tässä lyhyt videopätkäkin aiheesta:




- Posted using BlogPress from my iPhone

Ensimmäinen video :)

Ou jee!! Tässä he ovat! Varsin vaappuvaa on vielä meno, mutta eiköhän se siitä pikapuoliin villimmäksi muutu :)


perjantai 2. tammikuuta 2015

Pilkkuja, pilkkuja <3

Voi iiik!! Nyt niitä tulee. Pilkkuja nimittäin <3 Tytön naamassahan näkyi muutama pilkku jo 1-viikkoiskuvassa, mutta nyt niitä on alkanut ilmestyä myös tassuihin! Poikienkin joukosta löytyy varmuudella ainakin muutama pilkullinen kaveri :)

Toinenkin uutinen pentulaatikolta. Pennut yrittävät kävellä!! Kuvissa kaverit näyttävät niin lihavilta, töppöjalkaisilta ja tyytyväisiltä oloonsa, joten olen ajatellut että tokkopa ne vielä hetkeen jaloilleen pyrkivät :P Mutta niin vain liikkeelle on lähdetty <3 Parin päivän kuluttua alkavat silmätkin varmaan aueta ja sen jälkeen pentujen kehitys lähteekin kohisten käyntiin. Marsukausi on pian ohi ja pupseista kehittyy ihan oikeita pieniä koiria :)

Tässä vielä kuva tytön tassuista:





- Posted using BlogPress from my iPhone

torstai 1. tammikuuta 2015

Esimakua tulevasta :P


Mini Lee vauhdissa :) Hih hih. Tälläistä menoa on luvassa muutaman kuukauden kuluttua kuudessa uudessa kodissa!!

Masentavaa tokoilua

Toivo näyttää ontuvan. Tai on oikeastaan ontunut jo jonkin aikaa. Ei mitenkään säännöllisesti, vaan aina joskus pidemmän lenkin jälkeen tai maattuaan pitkään kovalla alustalla. Kuulokin sillä tuntuu heikentyneen entisestään. Lenkillä sitä saa huudella välillä oikein urakalla, eikä se siltikään kuule jos se on keskittynyt johonkin mehevään hajuun. Mun matkassa se kulkee edelleen hyvin, mutta muut ei oikein voi sitä enää lenkittää. Se kulkee niin omia polkujaan ja koska se ei kunnolla kuule (eikä välttämättä muiden huuteluista välitä), ei sen matkassa mukana pitäminen ole mikään itsestäänselvyys. Vanhuus ei tule yksin :(

Tänään tokoiltiin Koirakoutsin hallilla ja siellä kävi ilmi ettei Metkukaan kunnossa ole. Olen sitäkin katsellut jo jonkin aikaa ja miettinyt onko sillä kaikki hyvin, Se ei ole ontunut tai muutenkaan oireillut mitenkään silminnähden, mutta se on ollut huono sillä samalla tapaa kuin se aina on ollessaan kipeä. Kireä, hidas ja häiriöherkkä. Katsotaan nyt mitä sen kanssa teen. Lepoa ja kipulääkekuuri ainakin. Aivan helvetin masentavaa ja surullista. Viime aikoina en ole juurikaan sen kanssa edes treenaillut eikä se siltikään pysy kunnossa. Pelkään että sen kanssa pitää kohta miettiä paljon lopullisempia ratkaisuja.


- Posted using BlogPress from my iPhone

pennut 1-viikkoa

Niin se vaan aika rientää ja pennuille tuli eilen täyteen ensimmäinen viikko. Kaikki on edelleen mennyt hyvin ja Lee on hyvä ja huolehtivainen emo. Alkuun oli hieman ongelmia maidon riittävyyden kanssa, mutta sekin korjaantui kun Lee saatiin juomaan paremmin. Lee on myös aloittanut lenkkeilyn ja se tuntuu olevan tyytyväinen kun pääsee välillä ulos tuulettumaan ja juoksentelemaan :)

Pennut ovat kasvaneet viikossa hurjasti ja osa on jo ehtinyt triplata painonsa. Tällä hetkellä isoin uros painaa 794g ja narttu, joka on porukan pienin 620 g.

Valkoinen poika

Puolikaulus uros. Ensimmäisenä syntynyt ja kaikkein suurin.

Tyttö. Nenässä näkyy jo pilkkuja <3

Ruskea uros eli Mr. Supercool. Tämä pentu on Milan sanojen mukaan joko todella passiivinen tai sitten niin cool ettei sitä mikään hetkauta. Veikkaan jälkimmäistä :)

Toinen ruskealta näyttävä uros.

Vahvoilla trikkimerkeillä varustettu poika.