lauantai 24. syyskuuta 2011

Päivitystä


 


Mihin tää aika oikein katoaa? Edellisestä blogipäivityksestä on jälleen vierähtänyt tovi jos toinenkin..


 


Kisapäivitystä sen verran, että Viljo käväisi hakemassa syyskuun alussa kolmannen evl:n ykköstuloksensa ja on näin ollen näyttelytulosta vaille TVA :) Ohjatunnoudon nollaa lukuun ottamatta kisa meni hienosti. Viljo oli vähän liian iloinen + innokas ja tästä johtuen joitain pikkuvirheitä, mutta olin mielettömän tyytyväinen suoritukseen! Viljo alkaa olla oikeasti hyvä ja sen kanssa on kiva kisata :) Ensi vuoden tavoitteetkin on asetettu ja katsotaan mihin asti meidän taidot riittää.


 


Viljo suoritti syyskuun alussa myös BH-kokeen. Oli kyllä taas niin järkyttävä kokemus, että mun pk intoni uppos kertarysäyksellä aivan pohjamutiin.. Lyhyesti sanottuna: saatiin tottispariks aivan järkyn hallitsemattomasti käyttäytyvä koira, jonka ainoo tavoite tuntui olevan Viljon syöminen :( Mä olin aivan järkyttynyt, Viljo oli järkyttynyt ja olisin satavarmasti kieltäytynyt suorittamasta jos tuomari ois antanut koirakon jatkaa. Ohjaaja ei saanut koiraa edes sen verran hanskaan, että ois selviytynyt kentälle asti ilmoittautumaan!! Mä kävin Viljon kanssa kävelemässä välillä sivummallakin, josko se elukka ois siitä rauhottunut, mutta ei. Järkky riehuminen vaan jatkuu ja jatkuu ja tais se koira jossain vaiheessa alkaa jo vähän ohjaajaakin maisteleen.. No, saatiin sit pariks nollakoira. Selkeesti kyllä toi episodi jätti jälkensä Viljoon :( Teki kyllä kaikki liikkeet ja muutenkin ihan ok suorituksen, mutta oli huomattavasti normaalia vaisumpi ja varovaisempi. Tuomarikin mainitsi arvostelussa, että olis toivonut Viljon suoritukseen enemmän iloisuutta!!





No, kun kerran BH saatiin suoritettua ja ihme tapahtui = saatiin koepaikka, niin tänään suunnattiin auton nokka kohti Poria ja meidän ensimmäistä jälkikoetta. Poissaoloja oli paljon ja 10 koiran koe kutistunut 6 koiran kokeeksi :-/ Neljä ensimmäistä koirakkoa suuntasivat suoraan metsään ja kaksi viimeistä jäivät kentälle. Meille arvonnassa tietysti viimeinen numero, joten tottiksella aloitettiin. Vettä satoi ja kenttä oli todella vetinen :( Viljo pääsi ensin pötköttelemään mikä oli oikein hyvä, sillä mulla ei ihan kristallin kirkkaana ollut mielessä ykkösluokan tottiskuviot :P Tuomari oli kiltti ja pisteitä meille yhteensä 88. Suurin virhe tapahtui metrisellä, jossa heitin vinoon ja Viljo sujahti salamana esteen ohitse :( Annoin sitten vielä varuksi lisäkäskyn heti kun oli napannut kapulan, ettei vaan olisi kiertänyt myös palautuksessa. Eteenmenon onnistumista epäilin eniten. Sitä ei ole otettu kuin pari kertaa.. Lähti kuitenkin matkaan kuin raketti, mutta hämmästyi pysäytyskäskyä ja jäi seisomaan :)





Maasto sujui hienosti :D Janalle ampaisi miljoonaa, löi liinat kiinni heti jäljelle osuessaan ja kurvaisi yhtämoista vauhtia metsään. Sitten tulikin keppi, keppi, keppi, keppi, keppi, keppi ja hetkessä oltiin takaisin autolla :-O Varsinainen pikataipale. Esineruutu oli lähes yhtä nopea. Singahti metsään niin että sammaleet vain lenteli ja palasi pian esineen kanssa. Maastosta täydet :D



Kati ja Viljo treenailee T-leirillä :) Kuva: Leena Partanen


 


Toivon piti lopettaa pk-uransa, mutta kun piirinmestikset osui niiiin sopivasti aivan naapuriin, niin pakkohan sinne oli lähteä :) Koiria oli ilmoittautunut aika vähän, joten tottiskarsintaa ei ollut vaan lähdettiin heti maastoon. Meidän jälkinumero tais olla 7(?), eli aika loppupäässä oltiin. Metsään ajellessa ohitettiin useampiakin thaimarjastajia ja janalla tuomaria odotellessa thaimarjastajien autoletkat valuivat vähän väliä ohitsemme... Vähän hirvitti millainen kuhina mahtaakaan metsässä käydä.. Jana ei ollut mikään kummoinen. Toivo eteni suoraan ehkä 15 metriä ja sen jälkeen kävi liinanmitan verran ensin oikealla ja sitten vasemmalla tarkastelemassa ilmeisesti jotain vanhoja hajuja(?). Palasi itsenäisesti takaisin ja eteni loppumerkille asti, mistä nosti jäljen. Jäljestys sujui loistavasti :) Helppoa maastoa, tarkkaa työtä, reilut 20 minsaa ja palattiin autolle kuuden kepin kera :)





Esineruutu meni tällä kertaa aikalailla omaan piikkiin.. Toivo nosti kaksi esinettä suht nopeasti takaa. Tämän jälkeen olin vakuuttunut, että viimeisen esineen on pakko olla edessä.. Lähetin ja lähetin ja huusin pois aina kun yritti mennä taakse. Aikahan siinä loppui ja selvisi ruudussa olleen  kolme takaesinettä..





Tottis oli HYVÄ!! Tuomarin mukaan meidän heikoin lenkki on seuraaminen. Yllättävää :P Pisteitä 98 :D



Toivo T-leirillä. Kuva: Leena Partanen


 


Metkun kanssa kävin reilu viikko sitten kokeilemassa piiiiitkästä aikaa agilityä. Mitään kovin vaikeaa ja vaativaa ei tehty, mutta kylläpä oli JÄRKYTTÄVÄÄ!!! Poissa oli se mukava ja helposti ohjattava Metku ja tilalle oli tullut hirviö :( Meni ihan miljoonaa ja ihan mihin sattuu. Kiehui, sinkoili ja huusi mennessään niin lujaa ettei tainnut edes ohjauskäskyjä kuulla... Etujalasta irtosi kannuskynsikin jossain vaiheessa, mutta eipä sekään menoa haitannut..





Paimenneltu ollaan lähestulkoon joka päivä ja se sujuu välillä hyvin ja välillä huonosti. Metku on omasta mielestään työkoira ja paimentaisi mielellään 24/7 :) Aina on Metku vuoro ja joku muu pääsee Metkun sijaan, niin kannattaa yrittää livistää isommalla pellolle tai hakemaan jostain muualta lisää lampaita, joita voi sitten yksinään kuljetella pitkin peltoa.. Kuullun ymmärtäminen on siis edelleen meidän suurin ongelmamme. Olin jossain vaiheessa jo ihan ahdistunut koko touhusta, kun tuntui että aina vaan saa tapella :( Käytiin Sirken, Marin ja Tainan kanssa elokuun lopulla Petellä hakemassa vinkkejä ja sen jälkeen on mennyt paremmin :) Sellaista ykkösluokan rataa pystyn tällä hetkellä jotenkuten ajamaan tolpalla seisten.