Viime viikon vietin pekkasvapaita ja kerrankin oli kunnolla aikaa lenkeillä ja touhuta koirien kanssa (ja mikä parasta, aikaa jäi runsaasti muuhunkin:) Huippua!! Tippaakaan ei kyllä kävis aika pitkäks vaikken töissä käviskään.. Tekemistä kyllä löytyy :))
Viljon kanssa käytiin keskiviikkona liitelemässä Mouhijärvellä. Ryhmä oli tasoltaan 2-3 luokkalaisia ja muut ryhmäläiset tempoivatkin rataa hurjaa tahtia ja huomattavasti pidemmälle kuin meikäläiset.. Noo, ehkä mekin vielä joskus :) Viljon ensimmäinen kompastuskivi oli kepit.. Taas ehkä tsiljoona kertaa väärään väliin, eikä myöskään millään malttanut pujotella loppuunasti.. Marko ehdotti Viljon laittamista hihnaan ettei pääse riistäytymään miten tahtoo. Tätä kokeiltiinkin, mutta taitaa vaatia jokusen tuhannen toistoa... Viljo ei vaan ehdi ajatella. Toinen iso ongelma on rimat. Viljo ei välitä pätkän vertaa tippuuko rima, hajoaako este vai katkeaako jalka :( Hirveellä höökällä vaan eteenpäin. Tähän Marko sanoi, että kun tiputtaa HETI peli poikki ja koira maahan. Pitäisi myös makuuttaa selkeesti kauemmin. Pieni lepohetki treenin lomassa ei Viljoa haittaa ;o)
Saatiin me sentään aikaiseksi hyviäkin pätkiä :) Muutama lyhyt pätkä suorastaan sairaanhyvin!! Olin itsekin aivan hämmästynyt kuinka hyvin osasin ja kuinka hienosti Viljo liiteli :-O Antoi taas mukavasti uskoa tulevaan. Ehkä vielä jonain päivänä kisakentille :))
Metkun (ja vähän myös Leen) kanssa on paimenneltu. Syksyn viileät kelit ovat kyllä parasta mahdollista paimennusaikaa :) Lampaat liikkuvat reippaasti ja treenata pystyy pitkiäkin pätkiä ilman että koira/lampaat läkähtyvät kuumuuteen. Treeniporukka koostuu tällä hetkellä neljästä suht pienestä ja liikkuvaisesta uuhesta. Treenipelto on neliön muotoinen ja kooltaan reilu hehtaari? Keskellä peltoa kun seisoo saa mukavasti ajeltua pitkiäkin pätkiä poispäinajoa :)
Metku on ollut liekeissä :) Se on nyt saanut tehdä enemmän ja olen yrittänyt välttää hermostumista ja jatkuvaa tappelua sen kanssa. Intensiivisyys ja into lisääntyy sitä mukaan mitä enemmän vapauksia Metkulainen saa, mutta valitettavasti kuulo sitten puolestaan heikkenee.. Pystyäkseni vaikuttamaan siihen paremmin olen pitänyt sitä liinassa ja sitkeästi palauttanut sitä kerta toisensa jälkeen käskynantokohtiin. On ehkä vähän auttanut? Menee nyt suht hyvin maahan, mutta koko ajan saa kyllä olla tarkkana! Jos kerrankin pääsee edes pikkiriikkisen luistamaan niin takuuvarmasti sen jälkeen luistelee joka ikinen kerta!!!
Kuuliaisuuden ohella on muistuteltu mieleen pillikäskyjä ja lisäksi olen yritellyt myös jakoa, singleä ja look backiä. Yhtään en tiedä miten nämä olisi järkevintä opettaa, mutta jotain tulosta yritelmäni ovat jokatapauksessa tuottaneet :) Metku osaa jo tulla aika hyvin väliin ja olen saanut sen ymmärtämään että ideana on pitää lampaat erillään. Metkun mielestä tämä on aivan supersiistiä ja tosi hienosti se pikku kirppu kyllä saa pidettyä lampaat hallinnassa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti