lauantai 13. tammikuuta 2018

Hellow vuosi 2018

Hmm. Edellinen päivitys näyttää tapahtuneen melkein pari vuotta sitten. Mitähän kaikkea tässä välissä onkaan koirarintamalla tapahtunut? Vuosi 2016 oli ainakin harvinaisen musta. Metku lopetettiin tosiaan alkuvuodesta 2016. Syksyllä maallisen taipaleensa kulkivat puolestaan loppuun sekä Toivo että Viljo. Toivon kroppa tuli yksinkertaisesti vain yhtenä päivänä tiensä päähän. Se alkoi kompuroimaan ja kaatuilemaan. Yritti jaloilleen, muttei päässyt. En usko että sillä oli juurikaan  kipuja tai ainakaan se ei niitä näyttänyt. Rakas, rakas Toivo. Yksi miljoonasta.

Viljo lähti pari viikkoa Toivon jälkeen. Sille oli tehty muutama vuosi aiemmin perineaalityräleikkaus, josta se ei koskaan täysin toipunut. Kakkaamisvaivat jatkuivat ja pahenivat pikkuhiljaa. Kipujakin alkoi tulla. Lopulta se ei  ollut enää elämisen arvoista elämää.

Kaikkien kolmen mukana kuoli niin paljon hyvää ja arvokasta. Kokemuksia, onnistumisia ja yhdessä tekemisen iloa ja riemua. Toivon kanssa sain kunnian kulkea koko polun alusta loppuun asti, mutta Metkun ja Viljon kanssa kaikki tuntui jäävän kesken. Niiden olisi kuulunut kulkea mukanani vielä vuosia.

Vuosi 2017 oli onneksi suotuisampi. En menettänyt yhtään koiraystävää, mutta sain muutaman uuden. Leen toisen pentuprojektin seurauksena kotiin jäi Whip. Epäsosiaalinen superälykkönörtti. En ollut suunnitellut pitäväni pennuista yhtään, mutta eihän tuollaista Whipin kaltaista outolintua voinut kenellekään myydä :P Niinpä se jäi. Ja hyvä ehkä niin. Wiipula juhlii tulevana maanantaina 1-v. synttäreitään ja siitä kasvanut vauhdikas nuori mies. Olemme tehneet pikkaisen tokoa, agilityä (ihan hullu!!) ja paimennusta (luonnonlahjakkuus!!:).

Syksyllä 2017 syntyivät Cassin pennut. Hullu kun olen, niin niistäkin jäi kotiin yksi :P Urospentu nimeltään Raven. Reiska on osoittanut olevansa äitinsä poika.. Hyvähermoinen, tasapainoinen, yhteistyöhaluinen ja hiton pahansisuinen :D Ihmistä kohtaan kiltti ja nöyrä poika, mutta muita koiria ei pahemmin kunnioita. Ei epäröi tapella jos jotain haluaa ja tulistuu muutenkin herkästi. Ravenista toivoisin itselleni pk-koiraa. Lisäksi tarkoitus olisi paimennella. Raven on käynyt tähän mennessä tasan kolme kertaa lampailla ja neljättä kertaa saadaan hetki odotella.. Kaksi ekaa kertaa oli ihan ok ja pentu näytti kivalta. Kolmannella kerralla siitä kuoriutui hirviö, johon en pystynyt vaikuttamaan yhtään mitenkään.. Nyt odotellaan rauhassa kevättä ja katsotaan sitten uudestaan miltä meno näyttää.

Raven

Cass pentulaatikossa

Muutama uusi sorsa


Huipulla. Kuva jostain päin Norjaa.

Sauli ja pikkupässi Onni

Whip poseeraa Onnin kanssa.

Piiperoinen pienenä poikana.


1 kommentti:

  1. Jee, täälläkin jotain tuoretta :) Lisää odotellessa :)

    VastaaPoista