keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Syksy


Uusia lenkkimaastoja 😚

Syksy etenee vauhdilla. Sateista, kylmää ja öisin pikku pakkasta. Onneksi kuitenkin vielä niitä mukavia aurinkoisiakin syyspäiviä. Ne ovatkin parhaita. Pidän syksystä, silloin kun siihen kuuluu muutakin kuin sadetta ja kuraliejua. Metsässä samoilu on mukavinta syksyisin. Suurin osa pistävistä ja purevista öttiäisistä on joko vainaita tai painunut johonkin koloon odottamaan kevättä. Luonto on kaunista ja viileällä kelillä on nautinto tallustella pitkiäkin matkoja. 

Muutama päivä sitten löysin suureksi ilokseni aivan uusia lenkkireittejä! Olin kuvitellut kolunneeni kaikki mahdolliset tiet, metsät ja ryteiköt lähistöltä, mutta ehei! Jumesniemi yllättää aina 😃 Raahauduin lammastarkille eri kautta kuin yleensä, halutessani välttää rakennustyömaan ja kaiken sen mukanaan tuoman hälinän ja koneet (naapuri rakentaa lammaslaitumen viereen uutta navettaa). Lampaat tsekattuani eksyin laitumen takana olevaan metsään pyörimään. Olen aina kuvitellut sen olevan pieni metsäkaistale, mutta ei se kyllä sellainen ole!! Aluksi löysin pienen riista(?)polun. Se johti isommalle polulle ja lopulta löysin ristiin rastiin meneviä metsäautoteitä vaikka kuinka. Muutaman tunnin siellä pyörin ja ehdin käydä läpi vain osan. Huippua!! Varsinkin näin syksyn kurakelien aikaan olen aina harmitellut sellaisten kunnon metsälenkkimaastojen puutetta. Täällä on lähinnä vain peltoja ja pelloille vieviä teitä. Kesäisin näitä teitä pitkin on mukava talsia ja talvisin pelloilla hiihdellä ja lumikenkäillä, mutta sitten taas sateiset syksyt ja keväät.. Ei tee mieli edes lenkille lähteä, kun melkein järki lähtee siitä kuramäärästä minkä tälläinen koiralauma itseensä kerää! 

Lampaat ovat edelleen laitumella, mutta tuskin enää kauaa. Laidunkausi vetelee viimeisiään ja kohta on pakko siirtää porukka sisätiloihin. Talvikauden koittaessa tulee eteen myös se ikävä tosiasia, että osan lampaista täytyy lähteä. Masentavaa. Niin kovin mielelläni pitäisin heidät kaikki. Harmittaa ja surettaa tosi paljon laittaa pois terveitä, hyvin palvelleita ja muutenkin kaikin puolin mukavia eläimiä. Mutta ei auta ☹️ Kalkkunoillakin on edessä pian sama kohtalo. Suht isoja mötkäleitä alkavat jo olla ja harva se päivä olen heidän aitaustaan suurentanut. Nyt kun mikään ei oikeastaan enää kasva kalkkunat popsivat kasvillisuuden pikavauhtia. Kohta niillä taitaa olla jo käytössä koko pihani ja puutarhani 😅

Iloisia kalkkunoita

Kukkulan kuningas 😅



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti